perjantai 3. syyskuuta 2010

Ihan perus-neuvolaan lähdössä...


Tämä päivä oli kyllä vähintään yhtä suttuinen kun tuo peili... Raskausviikolla 31+2 lähdettiin rutiinisti neuvolakäynnille. Pikkutytöt völjyssä kuinkas muuten :) Karteroopista valitsin mahdollisimman kevyen vaatetuksen, ettei puntari hajoaisi alleni. Tästä vitsailin neuvolan tätin Susannan kanssa ja sitten otettiin dopler käyttöön. Viljan sydänäänet oli yli 190 ja ne oli aivan sekaisin. Menin ihan paniikkiin. Susanna soitti ensin perhetyöntekijän paikalle viemään tytöt kotiin ja tilasi ambulanssin jolla lähdin Taysiin.

Kätilö rauhoitteli, että ihan tavallisilta lisälyönneiltä vaikuttaa. Samaa mieltä oli kaksi päivystävää lääkäriä. Halusivat kumminkin varmistaa vielä joltain guru-tätiltä. Guru-lääkäri tuli ja siirryttiin Taysin parhaalle ultralle. Hetken tutkittuaan oli sitä mieltä että Viljalla on vaikea sydänvika. Jouduin jäämään osastolle ja odottamaan seuraavana päivänä tehtävää uutta ultraa johon tulisi kaksi lasten kardiologia.

Kardiologit olivat samaa mieltä: hypoplastinen (pieni) sydämen vasen puoli tai yksikammioinen sydän. Synnytys ja jatkohoito olisivat Helsingissä. Edessä vähintään kolme sydänleikkausta. Tuhat kysymystä, paniikki, toivottomuus, suru ja tuska mukana lähdettiin kotiin. Mieli yhtä musta kun kolttu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti