maanantai 27. helmikuuta 2012

Viljan kevättalven kuulumiset!

 Jaahans ja niin on aikaa vierähtänyt sitten viime raportointien! Viljasta on tullut iso ja reipas tyttö! Vilja on nyt 16 kuukautta ja melkoinen emäntä :) Kävelemään Viljukka oppi täytettyään justiin 15 kk. Omalla huojuvalla tyylillään vaappuu sisarusten perässä tosi hienosti. Nukkuu yhdet päiväunet vaunuissa ulkona ja muuten  jaksaa kyllä leikkiä ja touhuta joukon jatkona :)


 Taiteilua siskon kanssa <3 Huomatkaa oikeaoppinen kynäote ;) Viljalla on jo aika monta sanaa. I-ä on suosikki, se tarkoittaa isiä, meidän koiria (varsinkin Roosa-mummomäyristä), hei-heitä ja joskus sisaruksiakin :) Muita sanoja on hyppää, laalaa, kiikaa, anna, tätä (tissillä on vieläkin ja tulee nykimään paidan kaulusta ja huutaa ANNA TÄTÄ!), hauva, hyvä ja mamma. Noilla pärjää jo komiasti!
 Kukkuu Fanit!


Länkkäri! Vilja on oppinut laulamaan! I-ha-haa kajahtaa niin suloisella nuotilla että mahroton! Hepalla kiikataan aamusta iltaan :) Tanssiminen on myös Viljan lempipuuhaa. Usein pidetään disco olkkarin laattialla! Ja hampaiden pesu, sitä voi tehdä ihan koska vaan!

 Legot on kanssa ihan hitti! Välillä Viljukkaa ärsyttää kun palat ei asetu ihan niin kun Strömsöössä, mutta melkein kumminkin :)
Ylpeä Neiti

Oma jäätelö <3
 Vilja syö vieläkin vähän hintsusti. Juomaan on oppinut nokkamukista ihan loistavasti. Minimaxia annetaan punasen maidon kanssa. Äitiltä kelpaa vain tissi ja sormiruoka, isiltä sitten syödään soseita iltaisin urakalla :) Myös naapurin Sanna saa neidin syömään kerholla soseita :D Hyvin on nyt kasvanut kumminkin ja on tosi pitkä tyttö. 16 kk:n neuvolassa strategiset mitat oli 82.8 cm ja 9950 g. Nyt oma puntari näyttää jo huimaa 10300 g! Seuraava Taysin kontrolli on maaliskuussa ja toivotaan, että kaikki olisi ennallaan. Vilja on onneksi voinut ihan loistavasti viimeaikoina.

Kii-kaa!

Tämä nenänkaivelija toivottaa kaikille Ihanan Aurinkoista Kevättä <3

Alisalle

"Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento.
Olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotan teille hyvää yötä.

En ole ikiunessa, en ole poissa,
olen tuhat tuulta puistikoissa,
olen valon välke aallokoissa.
Olen timantti hankien loistossa.
En ole jättänyt teitä, en ole vaiti,
olen lintujen laulu taivaalla,
olen kuiskaus viljapellolla,
olen henkäys rakkaani poskella.
Olen elämän meri ja suuret sen aavat,
toisistaan tukea ystävät saavat...
En ole ikiunessa, en ole poissa,
kuljen mukanasi karikoissa.

-Vuokko Laatio-"

Serkkuni Jannen ja hänen vaimonsa Tuulan pikkuriikkisen vauvan Alisan syntymästä ja kuolemasta tuli juuri kuluneeksi puoli vuotta. Alisa oli sukumme kolmas vuoden sisällä syntynyt synnynnäistä sydänvikaa sairastava vauva. Alisa syntyi raskausviikolla 25 sydämen vajaatoiminnan vuoksi ja jaksoi elää viikon. Meillä on ikävä Alisaa. Toivon Alisan vanhemmille Suurta Voimaa myös tuleviin päiviin <3
Onnea Isomummo!
 Tammikuussa minun Mummo ja lasten Isomummo Pirkko täytti 75-vuotta ja kävimme juhlilla Oulussa :) Juhlissa oli mukana melkein kaikki lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset muutamaa sairasta Murua lukuunottamatta!


 Isomummo ja suurin osa lapsenlapsenlapsista <3



Tässä kuvassa on kaikki äitini ja isäni lapsenlapset <3 Melkoinen joukko niitä on ihan yhtäkkiä putkahtanut. Meidän Murut Onni, Helmi, Hertta, Taimi ja Vilja. Viljamin lapset Christian, Lenny, Luca ja Aaron-vauva. Veran mukulat Unna, Asla ja sydänserkku Eela (joka on muuten ihan AC/DC-tapaus, ihan kauhukakara joka ei pysy hetkeäkään paikoillaan :) Sytänviasta ei ole tietoakaan!)

Viljukan Joulu

 
 Joulukuussa käytiin edellisen kerran Taysin sydänpolilla kontrollissa. Tilanne näytti olevan ennallaan niin päästiin kotiin viettämään Joulua ensimmäistä kertaa koko perheellä <3 Sairaalalla näimme Veikka-Ystävämme ja Sairaalaklovnit :)


 Kaikki Murut samalla sohvalla Jouluaattona! Edellinen Joulu vietettiin Taysin Lo1:llä jota haikeudella muisteltiin. Viljukan sydäntilanne oli silloin niin vaikea ja Jouluksi Kotiin- toiveen sijasta saimme viedä Viljan toiseen huoneeseen kärryillä matkasaturaatiomittarin kanssa :´) Kyllä Joulu kotona on vaan niin Ihanaa!


Joulun alla Viljukka oppi seisomaan ilman tukea ja kovasti köpötteli pitkin sohvaa ja seiniä :) Niin onnellisia ollaan kaikesta mitä Viljukka oppii ja touhuaa! Vilja on niin meneväinen emäntä, että kaikki kuvat on vähän "tärähtäneitä" kun tykkään ottaa ilman salamaa. No varmasti niistä sen verran erottaa, että Muru on jo iso Muru <3