torstai 28. lokakuuta 2010

Kiitos Mukanaeläjille!

Kiitos Teille Jokaiselle, jotka kuljette siellä jossain meidän mukanamme tätä polkua. Kiitos teille jotka olette rukoilleet ja toivoneet Viljan parantumista, Kiitos pihan haravoijille, Kiitos runoja, kortteja tai paketteja lähettäneille, Kiitos käytännön apua antaneille ja Kiitos hengessä mukana olleille.

Olette Aarteita!

http://www.youtube.com/watch?v=cDXwxcPqBVM

Ps. Kiitos Sanna tästä ihanasta laulusta!

Vilja voi hyvin :)

Eilen Viljan rintakehä saatiin suljettua ilman ihmeempiä häikkiä. Hyvälaatuisia rytmihäiriöitä tuli vähän, mutta ne asettuivat itsekseen. Pientä anestesiaa on jatkettu, kun poloinen alkoi olla jo vähän liian hereillä.

Tänään lääkityksiä vähennetään (sydämentukilääkkeet ja nukutuslääke), hengityskoneesta aletaan vieroittautumaan ja dreenitkin taidetaan saada pois. Pieniä edistysaskeleita mennään eteenpäin joka päivä.

Kyllä se meidän pieni on niin vahva, että jaksaa päivästä toiseen tehdä kovaa paranemistyötä. Lellin sen pilalle kun kotiin päästään :)

Noora ja Vilja 14 päivää

Viljan Sydän

Kun Vilja syntyi, niin kardiologit ja kirurgit miettivät moneen otteeseen, että millainen sydän Viljalle olisi paras. Tiimi päätti, että Viljalle tehdään yksikammioinen sydän, mutta sydämelle annetaan mahdollisuus kehittää myös vasenta kammiota. Norwoodissa poistetaan yleensä kammioiden välinen seinämä lähes kokonaan. Viljan tapauksessa reiän sijasta kammioiden väliin laitettiin suntti, josta veri pääsee virtaamaan vasempaan kammioon. Leikkauksen jälkeen näyttää, että myös vasen kammio toimii.

Aluksi oikea kammio oli laajentunut ja rasittunut. Nyt pumppausteho on onneksi vähän parantunut.

Aika näyttää että mihin suuntaan korjausleikkauksissa edetään. 3-6 kuukauden iässä Viljalle tehdään varjoainekuvaus ja sen perusteella katsotaan edetäänkö Glennin leikkaukseen vai joihinkin muihin operaatioihin.

Toivotaan, että Viljan sydän lähtee pelittämään hienosti pienillä lisäosilla :)

tiistai 26. lokakuuta 2010

Äitin Pikku Sinnikko!

Toipuminen on edennyt hienosti. Pikkuhiljaa ja varovasti ollaan menty eteenpäin. Tämä tyttö on kyllä tehty teräksestä!

Sen ensimmäisen yön romahduksen jälkeen ei pahempia takapakkeja ole tullut, kop kop. Toissapäivänä rintakehän levitin otettiin pois, oli tullut pientä rytmihäiriötä ja annettu sähköisku, tuollaista perussettiä kuulemma :O Istuin vanhempainhuoneessa ihan poltteessa ja puolen tunnin päästä soitin osastolle kysyäkseni onko se Vilja kellä siellä on hätä (silloin joutuu odottamaan osastolle pääsyä). Hoitaja tuumasi, että olisi äiskälle ilmoitettu jos olisi hätätilanne. Sitten kun vihdoin pääsin Viljan tykö, niin hoitaja kertoi tämän säkäriepisodin. Eli näissä piireissä tämäkin ilmeisesti lukeutuu perushoitoon :D

Turvotukset on laskeneet hienosti ja dialyysi voitiin lopettaa eilen. Nyt mennään nesteenpoistolääkkeillä ja pissaa tulee hienosti. Myös sydämentukilääkityksiä on päästy vähentämään. Ja mikä parasta, sydämen supistuvuus on parantunut!

Maitomäärä on nostettu huimaan 5 milliin! Kyllä tästä 2 litran päivätuotannosta siis muutama annos riittää :) Laitoin kyllä jo vähän luovutukseenkin, niin saadaan koko osaston vauvoille sapuskaa...

Viljan anestesiaa on kevennetty ja hän on jo paljon hereillä. Onneksi sentään lääkitykset on kohdillaan :) Viime yön yökkö oli ottanut kuviakin kun pikkuneiti syö tuttia silmät sepposen selällään. Olipa mukavia terveisiä kun aamulla menin vierailulle. Panu on nyt vierailemassa perheen pienimmän tykönä ja minä leikin sinisen talon leikkihuoneessa pikkutyttöjen kera. Kaksoset lähtivät käymään koulussa kotona ja tulevat sitten perjantaina takaisin tänne Helsinskiin.

Huomenna Viljan rintakehää yritetään sulkea. Vähän hirvittää, että jos se levittimen pois otto aiheutti tuollaista, niin mitä rintakehän sulkeminen sitten tekee? Pitkät tunnit taas edessä, kun odottaa tietoa, kuinka operaatio on sujunut. Pieni sinnikko kyllä selviää varmasti siitäkin!

Kiitollisin mielin,

Noora ja Vilja 12 päivää

perjantai 22. lokakuuta 2010

Vilja Taistelee Elämästään



Toivomme niin kovasti, että Vilja jaksaisi vielä taistella elämästään ja toipua leikkauksesta.

Vilja leikattiin keskiviikkona ja leikkausta seuraavana yönä hänen happiarvot romahtivat. Vilja meinasi kuolla. Verenkierto saatiin turvattua avaamalla rintakehää enempi ja lääkityksiä säätämällä. Myös dialyysi jouduttiin aloittamaan samana yönä. Lääkäreiden puhelut olivat aamulla lohduttomia. Aloimme luopua toivosta.

Aamupäivän aikana Viljan kunto ei enää huonontunut ja näytti siltä, että romahduksesta ei olisi jäänyt elimellisiä vikoja. Nyt siis eilisaamusta ei ole menty huonompaan suuntaan. Tänään Viljan kunto on ollut tasaista ja pieniä paranemisen merkkejäkin on ollut. Joitakin lääkkeitä on pystytty vähentämään, hän on saanut 2. millin kerta-annoksina äiskän maitoa, lisähapen määrää on pystytty laskemaan ja pissaa on tullut enemmän. Myös kakkaa oli tullut! Voi mitä ilonaiheita. Toipuminen on hidasta mutta takapakkejakaan ei ole tullut.

Vilja on tosi turvonnut kaikista hoidoista ja hänen rintakehänsä on auki. Hän on jatkuvassa nukutuksessa. Toivomme sydämestämme että ensi yönäkään puhelin ei soisi ja huomenna pienen pienet edistysaskeleet jatkuisivat.

Hyvää yötä Rakas. Koita jaksaa huomiseen <3

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Viljan vaellus jatkuu



Saimme lopulta klo 16 kuulla, että Vilja oli selvinnyt pitkästä ja vaikeasta leikkauksesta. Emme ole vielä jutelleet kirurgin kanssa. Nyt riittää, että Vilja on takaisin teholla.

Haluamme Kiittää sydämellisesti kaikkia Viljan ja perheemme puolesta rukouksia lähettäneitä. Niiden avulla jaksamme. Kiitos <3

Vilja Valon Lapsi


Tänään Vilja on ensimmäisessä sydänleikkauksessaan. Viljan sydämestä tehdään yksikammioinen, mutta sille jätetään mahdollisuus kehittyä kaksikammioiseksi ajan myötä. Tulevaisuus kertoo, miten Viljan sydäntä hoidetaan jatkossa. Tänään korjataan myös Viljan läppävikaa.
Vilja on mennyt jo klo 8 saliin ja edessä on ollut pitkä ja vaikea leikkaus. Kirurgin piti soittaa klo 15 mennessä. Olemme kauhusta jäykkänä. Vieläkään ei ole kuulunut mitään. Päivä on ollut todella pitkä.

Vilja valvoo!



Viljan piti otta pienet neljän päivän tirsat, että jaksoi herätä seurustelemaan äitille ja isille :) Juhlan kunniaksi otettiin sitten tissistäkin huikkaa ihan kunnolla. On hän niin kaunis. Olemme äärimmäisen kiitollisia, että Vilja on jaksanut ensimmäiset kuusi päivää hienosti, on ollut rauhallinen, tykännyt sylittelystä, syönyt itse ja sulostuttanut meitä olemuksellaan.

Maitomaakari


Äitin pieni on niin reipas syömään. Herää itse vaatimaan maitoa jota äiti lypsää kun paraskin lehmä!

Pieni Puu


"Ei pienet puut vielä myrskystä tiedä,
ei pienet puut vielä myrskyä siedä.
Ole suojana myrskyssä, suuri puu.
Pian pienellä juuret vahvistuu.
Pian pienikin valmis myrskyyn on,
ja jäntevä taittumaton."
-Mirjami Lähteenkorva-

Vilja Marikin Pyhä Kaste

Vilja Marikki sai nimensä pyhässä kasteessa kahden päivän iässä Lastenklinikalla.

Katariina-kummin isä Juhani kastoi Viljan.

Pieni ihana kastekoltussaan

Viljan kasteen aikana paistoi taas kirkas aurinko.


Viljan kastekukat
Vilja oli rauhallinen koko toimituksen (kuten kaikkien ensimmäisten päiviensä) ajan. Muu juhlaväki itki kuorossa Viljankin edestä!


Perhepotretti täydennettynä uudella perheenjäsenellä.


Onni ja Helmi ihastelee pikkusiskoa

Hertta tutkii Viljaa









Pieni Vaeltaja


"Kun sade lyö ikkunaa vasten
ja ulkona hämärtää.
Niin suojelusenkeli lasten
ei luotasi etäälle jää.
Kun ilta on pimeimmillään,
kuu pilven taa piiloutuu.
Kun uni ei saapuisi millään,
hän luoksesi laskeutuu.
Ja hämärän hiljaisuuteen
hän rauhaansa hengittää.
Hän laskeutuu levottomuuteen,
hän vierelles valvomaan jää.
Niin lähellä taivas on maata,
niin lähellä sydän lyö.
Ei enkeli uupua saata,
niin lämmin on ilta ja yö."

Ensimmäinen Aamu


Sektiota seuraavana aamuna pääsin lopulta katsomaan Viljaa! Kuinka täydellinen pieni hän onkaan <3 Vilja on ensimmäisestä päivästä lähtien ollut ilman lisähappea, syönyt maitonsa reippaasti pullosta 2-3 tunnin välein. Vilja on myös herännyt syömään itse ja tissiäkin on syönyt mallikkaasti :)


Yhdessä isin kanssa ollaan oltu aina vierailuaikana paikalla teholla (tai kymmentä vaille jo soittelemassa summeria...). Istuttu ja katseltu pientä Ihmettä, itketty, sylitelty, syötetty ja vaihdettu vaippoja. Mitäpä sitä muuta elämässään ihminen tarvitsee?








Vilja Vaeltaja syntyi Maailmaan!


Maailman suloisin Vilja syntyi Helsinkiin menoa seuranneena päivänä raskausviikolla 38+2 klo 13.28 keisarillisin menoin. Vilja painoi 3440 g ja oli 52 cm pitkä Ihme. Heti masusta nostettuaan Vilja alkoi itkemään kovaäänisesti mikä rauhoitti äiskän mieltä kummasti. Vilja ei tarvinnut lisähappea ja oli 9 pisteen vauva! Kaikki meni yli odotusten.

Viljan syntymäpäivänä satoi ensilumi. Kun isi saattoi Viljaa Lastenklinikan teho-osastolle K9, paistoi aurinko <3 Ensimmäisenä päivänä en päässyt Viljaa katsomaan, mutta isi piti pienestä hyvää huolta. Äiti soitteli kuulumisia puhelimitse :) Kaikki meni hyvin ja tyttö oli tyytyväinen. Se riitti Mammalle!

tiistai 12. lokakuuta 2010

PiiPaa-autolla kohti Helsinskiä!

Hei!

Täällä ollaan Taysin täyshoidossa lötkötelty viimeiset 9 päivää. Meinasi mamman sydän prakata kaiken alla. Nyt on tiaknoosit ja lääkitykset kohillaan :)

Vilja on voinut hyvin ja tänään siirrytään sitten Naistenklinikalle odottamaan H-hetkeä. Saa nähdä päästäänkö keisarillisten operaatioiden kanssa ensi viikkoon.

Huh huh, jännäksi vetää!
Noora ja Vilja 38+1

maanantai 4. lokakuuta 2010

11. Hetki



"Näätkö tuon tyttölapsen?
Tähän pihaan hän ilon tuo.
Kenties hänet vielä syliin nostan ja
tanssitan jos Luoja suo.

Jos tulisi se Suuri Tuuli ja
mennessään veisi turhan pois.
Sen voiman toisi suuri puhdas tuuli,
että vielä vuoria siirtää vois."

-Mikko Kuustonen: 11. Hetki-