Tampereella tapahtuu!

Vilja on voinut Tampereella vakaasti :) Tissiharjoitukset on sujuneet mallikkaasti. Vilja ei oikein oppinut syömään siitä pullosta. Sylki kaiken maidon suustaan mitä sai imettyä. Tuumasin hoitajalle yksi päivä, että saanko kokeilla tissiä, kun on niin samanlainen kun siskonsa. Meidän tytöthän ei koskaan ole oppineet syömään pullosta. Vilja tarttui tissiin ja alkoi imemään meidän suureksi yllätykseksi! Tänään Vilja söi yhdellä syöttökerralla jo 40 milliä tissistä. Kerta-annos on nyt 55 ml. Loput sitten laitetaan letkuun. Panun kanssa riennetään heti aamulla Taysiin ja tullaan sitten illalla laittamaan nelikolle ruokaa ja sirkushuveja :) Tänään tosin tulin vasta illalla kun en raaskinut lähteä vielä iltapäivällä kotiin.

Eilen oli kardiologin ultra. Sydäntilanne ei kuulemma ole hyvä muttei huonokaan... Sydämen supistuvuus on vähän heikkoa. Toivomme, että se siitä vielä piristyy kun toipuu leikkauksesta. Kardiologi puhui jo kotilomista ja kotiutuksesta. Kyllä alkoi jännittämään! Loppuviikosta tai alkuviikosta saatettaisiin saada Viljukka käymään kotona :)

Tänään tuli kakan mukana vähän verta :( Näytteitä otettiin ja huomenna saadaan tietää kuinka pahasta jutusta on kyse. Viljan vointi on jatkunut loistavana. Toivottavasti nyt ei pukkaa sitä kuuluisaa takapakkia.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Näillä taas mennään Kiittäen tästä päivästä!

Vilja Muutti Taysiin :)

Olihan eilen päivä! Aamu alkoi lupaavasti, kun sain tukittua Viljan nenämahaletkun jauhemaisella lääkkeellä ja se piti vaihtaa uuteen. Kielsin vahingossa harjoittelijaa (hysteerisesti) laittamasta letkua ja samalla tuumasin, että mun lasta on ränkitty tarpeeksi jne... No, sitten meitin kardiologi Olli tuli huoneeseen ja ajattelin että nyt silläkin on jotain kamalia uutisia. Olli oli onneksi tilastani ja kommenteistani huolimatta kovin hyvällä päällä. Pikkuisen shokkina tuli se, että hän tuumasi Viljan siirtyvän parin tunnin sisällä Taysiin!!!

Kiitän Sydänosaston hoitajia ja Olli kardiologia hyvästä hoidosta kolmen päivän osastojakson aikana. Kiitän myös myötätunnosta ja kärsivällisyydestä viimisten Hesa-tuntien (eka kerta kun prakasin pahemman kerran :) aikana. Toivottavasti huolitte meitit vielä Glenniin hysteerisestä äitistä huolimatta :)

Rukoilin, että Mediheli toisi lapseni tarvittaessa takaisin ja kauhuskenaariot oli valtaisat. Ambulanssimiehet kertoivat että autossa ei ole edes saturaatiomittarimahdollisuutta! Niinpä Vilja matkasi Tampereelle pelkällä silmämääräisellä seurannalla äidin ollessa paniikkikohtauksen partaalla. Hengissä selvittiin molemmat :D

Vointi on jatkunut samanlaisena kun Hesassakin. Syke on jopa vähän tasoittunut pirkanmaalla :) Toivotaan että toipuminen jatkuu yhtä hyvissä merkeissä. Viljaa Tampereelle tulo vain nauratti (sekä sininen poikien paita), kuten ensimmäisestä kuvasta voimme havaita. Äsken kun soitin osastolle, niin Vilja oli jo syönyt 10 ml pullostakin. Siitä se lähtee!

Tänään Vilja sai laadukasta sylihoitoa isosiskolta ja Tiina-tätikin kävi ihastelemassa häntä. Saatiin äitin synttäreiden ja Pyhäinpäivän kunniaksi omat vaatteetkin päälle! On se Muru!

Torstai on toivoa täynnä!

Tänään saatiin loputkin roippeet pois häiritsemästä :) Viimeinen kanyyli saatiin pois, eli nyt kaikki lääkkeet saadaan annettua nenämahaletkuun. Tahdistimen johdot (jotka oli varalla käärittynä mytylle) irroitettiin. Nyt on enää pulssi- ja saturaatiomittareiden johdot häiriköimässä.

Vilja ressu ei jaksa vielä imeä maitojaan. Hermostuu niin kovasti kun vaippoja vaihdetaan, että urvahtaa tyytyväisenä heti kun saa pullon suuhun :) Onneksi maha täyttyy helposti ja mukavasti myös nenämahaletkun avulla. Saadaan samalla lääkkeet tuupattua sekaan.

Tänään taas ultrattiin sydäntä. Vieläkään lääkärit eivät osaa sanoa että tuleeko Viljan sydämestä yksi-vai kaksitahtinen moottori ;) Toipuminen on kuulemma pitkä urakka ja sitä jatketaan jossain vaiheessa Taysissa.

Meistä toipuminen on ollut uskomatonta ja emme viikko sitten voineet kuvitella, että kaikki olisi niin hyvin tänään. Vilja on tehnyt tähän asti urotyön selviämällä kaikesta kurjasta niin hienosti. Ihomuisti Viljalla on turhan hyvä. Hermostuu heti kun häntä riisutaan tai hoidetaan. Pelkää varmasti, että taas tulee jotain kurjaa eteen. Me kääritään hänet peittoon ja keinutellaan hissukseen keinutuolissa. Se on meidän Viljan lempipuuhaa. Ja kiitokseksi Viljan urhoollisuudesta, me tarjoamme sitä aamuseiskasta iltakymppiin :)

Vilja vahvistuu!

Vilja se vaan porskuttaa :) Eilen vielä happiviiksistä otettiin yhtä kuplaa, mutta vuorokauteen hän ei ole tarvinnut lisähappea!

Vera riensi heti Oulusta Viljaa hoitamaan, kun päästiin sydänosastolle. Siellä kun vierailu onnistuu helpommin. Olipa mukava, että vihdoin Verakin pääsi ihastelemaan suvun uusinta tulokasta :)