Vilja Suunnitteli Syntymäänsä Naikkarilla :)

Saatiin tänään Viljan synttäripäivä selville :) Ellei sitten neiti meinaa tehdä yllätyshyökkäystä ennen sovittua päivää. Keisarilliset menot suunniteltiin tapahtuvaksi 19.10, jolloin raskausviikot olisi 39+0. Siihen asti on elettävä jännityksessä, onneksi kumminkin kotona! Edellisenä iltana vasta Helsinkiin jos kaikki menee niin kuin elokuvissa.

Kaikenlaista epävarmuutta on ilmassa. Saadaanko Mäkkäri-talosta huone, taikka perhehuone, vai nukkuuko isäntä makuupussissa autonperässä :) Aikooko Vilja pysyä masussa dedikseen asti? Kuka hoitaa isoja lapsia ja koska? Mummi onneksi lupautui tulemaan syyslomaviikoksi, jolloin h-hetki on käsillä. Nouseeko maksa-arvot? Taikka verenpaine (toistaiseksi pysynyt ihme kyllä kuosissa!)?

Näillä mennään. Etteenpäin on elävän mieli.

Noora ja Vilja 36+1

Viljan Taysin kontrolli

Tänään jäin äitiyslomalle! On tämä elo helppoa; yhtä (hoito)vapaata ja (äitiys)lomaa :)

Käytiin Viljan kanssa Taysissa kontrollissa. Viljan painoarvio oli jo yli 2.5 kg! Suuri Pieni. Kaikki muut rakenteet näytti hyvältä. Sydämen tilanne oli säilynyt ennallaan. Merkkejä vajaatoiminnasta ei ollut eli nestettä ei ollut kertynyt elimistöön. Käyräkin kuulosti ja näytti hyvältä. Ihan muutamia lisälyöntejä vaan tuli tällä kertaa.

Sovittiin, että jos tulee äkillistä synnytykseen liittyvää, niin huristellaan mieluummin Taysiin kun yritetään säkällä Helsinkiin. Tuskin Vilja kovin äkkiä täältä lähtee tulemaan. Samanlainen on justiin kun Hertta ja Taimikin, että rymyää vielä ihan miten sattuu masussa. Taitaa tietää pääsevänsä keisarillisesti maailmaan, kuten siskonsakin.

Kuukausi aikaa tositoimiin :)

Noora ja Vilja 35+0

Viljan valtakunta :)

Nyt alkaa olla valmistelut hyvällä mallilla! Viljan vaatteet on viikattuna (ekaa kertaa jätin silittämisen väliin...) uuteen lipastoon. Miljoonat kassit on vielä pakkaamatta, mutta strategiat on luotuna :)

Kansioita arjessa selviämisen avuksi on sellainen määrä, että tästä suurpiirteisestä taiteilijasta on kovaa kyytiä tulossa sihteerityyppinen rouva! On listoja, kalentereita ja ohjeita, yhteystietoja, ensiapuohjeita ja sen sellaisia. Jouluun asti on viikko-ohjelmat luotuna. Ehkä täällä sitten pärjätään ilman mammaa?

Nyt on noin kolme viikkoa siihen, kun Helsinki kutsuu. Ensi keskiviikkona on suunnittelukäynti Naistenklinikalla ja sitten tiedetään koska mamma muuttaa pääkaupunkiseudulle joksikin aikaa.

Huomenna mennään Taysiin ultrailemaan, että kuinkas roteva emäntä Viljasta on jo kasvanut!

Noora ja Vilja 34+6

Hyvää Nimipäivää Pikku-Vilja :)

Tänään juhlittiin Viljan nimipäivää hyvän ruuan ja mustikkaisen juustokakun kera :) Päivänsankari innostui tarjoiluista (varsinkin jälkiruokaosastosta) ja jumppasi tyytyväisenä lopun iltaa masunahan kätköissä.

Viljan nimestä löysin tänään mielenkiintoista tietoa. Vilja nimisiä naisia on suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan nyt 1354, joista 66 on kastettu tänä vuonna.

Vilja valloitti Helsingissä :)

Olipas meillä jännittävä päivä! Kierrettiin Lastenklinikalla kokonaista 5 tuntia. Päivän kohokohta oli ultra, joka ei ollutkaan niin pelottava kun etukäteen luulin. Parasta siinä oli se, että ainakaan heti sydäntä ei voinut diagnosoida hlhs:ksi tai yksikammioiseksi vaan tilanne pitää kartoittaa uudelleen syntymän jälkeen. Viljalla verenkierto menee sydämessä oikein. Luultavasti vasen puoli on pienempi, koska yksi läppä on höpsö ja vasempaan kammioon ei pääse virtaamaan tarpeeksi verta. Se on ollut vähemmällä käytöllä ja siksi kutistunut. Aortta on myöskin ahdas. Mutta lääkäri sanoi, että ehkä kaksikammioinen sydän voidaan pelastaa. Vilja siis voi selvitä pienemmillä toimenpiteillä kun oltiin aluksi ajateltu. Voitaisiinko jopa selvitä ilman avosydänleikkausta? Mikään ei tosin ole varmaa, vasta syntymän jälkeen tiedetään miten Viljan pumppu pelittää. Toivotaan kumminkin, että lääkärin sanat pitäisivät paikkansa ja Vilja selviäisi ensimmäisistä päivistään, viikoistaan ja kuukausistaan hyvin. Syntymän jälkeen Vilja menee teho-osastolle ja sitten katsotaan, että mitkä operaatiot on edessä.

Synnytys ja jatkohoito on siis Helsingissä. Käytiin jo tänään tutustumassa teho-osastoon ja sydänosastoon. Tiedetään sitten liikuskella oikeilla käytävillä :) Oikein hyvä maku jäi päivästä (ja Hyksin henkilökunnan ruokalasta) suuhun. Lastenklinikka oli paljon selkeämpi kompleksi kun mun mielikuvissa. Parin viikon sisällä on sitten synnytyksen suunnittelu Naistenklinikalla jolloin sovitaan sektiopäivä.

Kiitos tästä päivästä!

Noora ja Vilja 33+1

ps. Ultrakuva on huijausta, se on rakenneultrasta ;) Tänään en saanut salamavaloja räiskymään missään vaiheessa.

Tuuli Puhaltaa

Tämä kapea polku,
tämä tie rosoinen
vie taas etsijää huomiseen
kun yksin kulkee,
on joskus helpompaa
mutta kenelle itket kun satuttaa

Tämä kipu ja riemu,
kun elämä koskettaa
kun sen rajoilla tanssitaan
jos ei uskalla,
ei voi mitään saavuttaa
ja tuuli turhaan odottaa

Tule, lennä, tuuli puhaltaa
tule mukaani, sinuun uskon
ja uskallan enemmän taas
salaisuudet meitä odottaa
tätä elämän tarinaa tahdon kanssasi kirjoittaa
tuuli puhaltaa

Tämä tuuli ja virta,
joka meitä kuljettaa
niin usein vastaan puhaltaa
tule minun laivaani,
voimme myrskyn kukistaa
ja antaa ilon johdattaa

Tämä tuuli on voima,
meille yhteinen
se on tuuli rakkauden
nostamme purjeen
ja matkaan lähdetään
yhdessä elämää etsimään

-Kaija Kärkinen ja Ile Kallio-

Äidin Rukous

Tämän ihanan laulun kanssa toivomme Viljalle paljon mukavia masupäiviä ja kovasti voimia Elämän alkutaipaleelle.

Äidin Rukous

Kiitos että Toivotte Kanssamme <3

Näillä mennään!

Nyt on viikko vierähtänyt siitä kun saimme kuulla Viljan sydänviasta. Sydämellinen Kiitos Teille kaikille jotka olette olleet tukenamme. Erityiset Kiitokset vertais-mammoille, jotka ovat luoneet toivoa minuun omia kokemuksia jakaen. Nyt tuntuu että tästä on mahdollista selvitä!

Raskausviikot on tänään 32+3. Kävin kontrolliultrassa Taysissa aamulla. Viljan tilanne ei ollut mennyt huonompaan suuntaan, huh! Sydän pompotteli vähän chachachaata, mutta minusta sydän näytti hyvältä :) Puoliero ei ollut niin ison näköinen kun viimeksi ultrattaessa. Tilanne ei tietenkään ole muuttunut, Vilja vaan rötkötti perätilassa tänään ja sydäntä pystyttiin ultraamaan eri asennosta. Olen jokatapauksessa onnellinen että puoliero ei ollut tänään niin hurjan näköinen! Lääkäri oli vielä tällä kertaa kiltti ja kertoi koko ajan siitä mitä masussa näkyi. Sai minut rauhottumaan, taitolaji sinänsä ;)

Pikkutytöt menivät tällä viikolla päiväkotiin. Vilja ei saisi syntyä ennenaikaisesti eli yritän ottaa mahdollisimman lunkisti loppuajan. Lisäksi mulla on paljon kontrolleja sekä Taysissa että Helsingissä. Voi olla, että joudun Helsinkiin odottelemaan synnytystä. Jos kaikki menee hyvin, niin synnytyksen jälkeen asun Hesassa vielä ainakin kuukauden. Pikkutytöt ehtivät nyt sitten tottua uuteen arkeensa, ennen kun lähden.

Ensi keskiviikkona mennään sitten Helsinkiin sydäntutkimusyksikköön kuulemaan lopullinen diagnoosi. Jännittää jo, mutta viikonlopun yritän huilata!

Toivo on palaamassa takaisin!

Ihan perus-neuvolaan lähdössä...

Tämä päivä oli kyllä vähintään yhtä suttuinen kun tuo peili... Raskausviikolla 31+2 lähdettiin rutiinisti neuvolakäynnille. Pikkutytöt völjyssä kuinkas muuten :) Karteroopista valitsin mahdollisimman kevyen vaatetuksen, ettei puntari hajoaisi alleni. Tästä vitsailin neuvolan tätin Susannan kanssa ja sitten otettiin dopler käyttöön. Viljan sydänäänet oli yli 190 ja ne oli aivan sekaisin. Menin ihan paniikkiin. Susanna soitti ensin perhetyöntekijän paikalle viemään tytöt kotiin ja tilasi ambulanssin jolla lähdin Taysiin.

Kätilö rauhoitteli, että ihan tavallisilta lisälyönneiltä vaikuttaa. Samaa mieltä oli kaksi päivystävää lääkäriä. Halusivat kumminkin varmistaa vielä joltain guru-tätiltä. Guru-lääkäri tuli ja siirryttiin Taysin parhaalle ultralle. Hetken tutkittuaan oli sitä mieltä että Viljalla on vaikea sydänvika. Jouduin jäämään osastolle ja odottamaan seuraavana päivänä tehtävää uutta ultraa johon tulisi kaksi lasten kardiologia.

Kardiologit olivat samaa mieltä: hypoplastinen (pieni) sydämen vasen puoli tai yksikammioinen sydän. Synnytys ja jatkohoito olisivat Helsingissä. Edessä vähintään kolme sydänleikkausta. Tuhat kysymystä, paniikki, toivottomuus, suru ja tuska mukana lähdettiin kotiin. Mieli yhtä musta kun kolttu!

Kostian Markkinoilla

Tässä meitin sekalainen seurakunta Onnin ja Helmin putiikin edessä Kostian Markkinoilla heinäkuun lopussa. Viljan masumatka on kestänyt jo 28 viikkoa :)

Vilja Lomailee!

Kesälomalla kierrettiin Suomea ja ylimmässä kuvassa ollaan Kukkolankoskella Torniossa :)

Käytiin myös "muutamassa" leikkipuistossa...

Alimmassa kuvassa kaikki muksut evästauolla papan haudalla Vihannissa.

Huh Hellettä!

Kylläpä oli melkoinen hellekesä masun kasvatukseen! Kuumin kesä lähes sataan vuoteen. Vilja ei paljon helteistä perustanut vaan mylläsi aamusta iltaan yksiössään. Rakenneultra tehtiin rv 20 ja kaikki näytti paremmalta kun hyvältä. Saatiin kuulla ettei Sulolla ole vieläkään munia :D Edessä on tulevaisuudessa neljät kuukautiset ja yhdet vaihdevuodet samaan syssyyn ;) Onnista tulee kyllä loistavaa aviomiesainesta tällä kokemuksella.

Pullat uunissa ;)

Maha pullahti sitten heti tuumaten, että nautitaan koko rahan edestä taas kerran ;) Tuntemattomat alkoivat onnittelemaan heti kahden viivan jälkeen! Tässä kuvaa viikolta 11+0 :) Melko muhkea pakkaus. Niskapoimu-ultrassa kaikki hyvin ja varsin villi vauva siellä viiletti.

Luomu-Yllätys: Vilja!

Meille ei koskaan ole annettu mitään toivoa saada lapsia ilman klinikan setien ja tätien vahvaa avustusta. Viimeinen pakkasvauvamme siirrettiin viime marraskuussa masuun, mutta hän ei lähtenyt kasvamaan vauvaksemme. Surin muutaman viikon urakalla ja sitten ajattelin, että neljä lasta lapsettomalle on paljon ja olemme heistä todella kiitollisia. Päätin mennä yrittäjäkursseille ja jäädä keväällä käsityöläiseksi kotipihan ateljeeseen.

Olin yrittäjäkursseilla kun aloin heräilemään rytmihäiriöihin aamuöisin. Tämä on mulla aina ollut merkki raskautumisesta. Ajattelin että olen vakavasti sairas tai raskaana (sitä en uskonut!) Olen tehnyt sen päätöksen, että hoitojen ulkopuolella en tee raskaustestejä. Yhtenä aamuna ihan hetken mielijohteesta kaivoin laatikosta marraskuun hoidosta jääneen testin ja tuikkasin sen sitä enempää ajattelematta aamupissaan: KAKSI VIIVAA! Menin aivan shokkiin ja huusin niin että lapset heräsi. Panu oli jo lähtenyt töihin. Soitin ekana Panulle joka tuumasi kylmän viileästi: "Sä oot raskaana!" Oli varmaan helpottunut, että joku syy vaimon omituiselle käytökselle löytyi :)

Sitten soitin Marille, joka oli viidessä minuutissa ovella suklaalevyn kanssa! Mie istuin sohvalla suu auki ja käsi suun edessä. Mari auttoi laittamaan Onnin ja Helmin kouluun. Pari päivää siinä meni ihmetellessä eloa ja Ihmeitä joita sittenkin tapahtuu!

Alussa pelättiin tuulimunaraskautta ja ultrassa juoksin parin päivän välein... Testejä kului taas koko rahan edestä. Kun syke vihdoin nähtiin, niin se oli uskottava. Vilja on matkalla kotiin!