Sunnuntaina lähdimme suurella jännityksellä ajelemaan kohti Helsinkiä. Saimme huoneen Mäkkäritalolta ja se helpotti mieltä huomattavasti. Matkalla Hertta sai epilepsiakohtauksen ja vuoroteltiin toinen Hertan kanssa päivystyksessä ja toinen Viljan kanssa tutkimuksissa sydänosastolla. Siitäkin päivästä selvittiin ja nyt on taas kaikki hyvin!
Viljan tutkimuspäivä sujui ihan hyvin ja neiti oli oma aurinkoinen itsensä :) Illalla päästiin Viljukan kanssa Mäkkäritalolle yöksi ja aamulla tultiin sitten takaisin operaatioihin.
Vilja mömmöissään. Viljukka sai esilääkityksen ja halaili lammastaan ja hikotteli tyytyväisenä sängyllään. Äiti ei saanut valitettavasti esilääkitystä, mutta samassa tarkoituksessa toimi kyllä katetroivan kardiologin Jaanan jutustelutuokio ennen operaatiota. Hän kertoi katsoneensa Viljan kuvat ja paperit ja näyttää hyvältä!!! Sanoi heti, että avosydänleikkaukseen tuskin joudutaan, että edessä on joko pallolaajennus tai ei mitään. Jaana sanoi että stenttiä (varaosa) hän yrittää välttää koska se täytyisi kerran vaihtaa ennen aikuisikää!!! Tässä kohdassa aloin itkemään ja kysyin että ajatteletko jo Viljan aikuisikää? Kuulemma mietitään ratkaisut pitkällä tähtäimellä. Olin helpottunut ja lähdin monta kiloa harteilta nostettuna perheen luo.
Iltapäivällä kardiologi soitti että kaikki oli mennyt hyvin ja oltiin tehty katetrointitutkimus. Tulokset oli sen suuntaiset, että edes pallolaajennusta ei ole tarvinnut tehdä :´) Paineolosuhteet on hyvät, oikea kammio pienentynyt keväästä ja hyvältä näyttää. Toisessa leikkauksessa jätetty varaventtiili eteisten välillä (jätettiin siltä varalta että vasen kammio lakkaa toimimasta) on vastoin kaikkia odotuksia turha ja ellei se mene kiinni itsestään, niin se suljetaan jossain vaiheessa katetroimalla. Kontrollit on jatkossa Taysissa ja mitään suunniteltua ei ole Helsinkiin päin tiedossa. Jatkossa Viljalle voidaan tehdä sydämen MRI Taysissa, eli meidän Muru sai nukutusluvan kotisairaalaan! Jos keuhkovaltimo ahtautuu, niin sitten mennään Hesaan, mutta mitään nopeita muutoksia Viljan tilanteessa ei odoteta tulevan. Tämän parempia uutisia emme voineet toivoa. Olemme niin Kiitollisia Helsingin lääkäreille ja Yläkerralle että olemme saaneet todistaa Ihmeen tapahtuvan Viljan sydämessä. Olemme myös Kiitollisia Teille kaikille Rukousavusta ja hyvistä ajatuksista matkamme varrella. Ilman teitä emme olisi selvinneet.
Kiitos ja Ylistys! Meitin Vilja on Elävä Ihme <3
Ps. Kotimatkalla käväisimme vielä Viljan kanssa Mäkkäritalolla, jossa hän kiipesi portaat kellarista toiseen kerrokseen. Niille jotka eivät ole käyneet talossa tiedoksi, että se on valtava. Edellisenä päivänä katetrointi ja siittä sitten vaan kohti uusia haasteita :) Autossa kun me muut nukuttiin, niin Panu oli nähnyt kymmenen sateenkaarta. Ihmeellinen päivä, kaikin puolin.
