torstai 6. tammikuuta 2011

Viljan toinen leikkaus

Keskiviikko aamuna mentiin Panun kanssa kuudelta sairaalaan toivottamaan Viljalle Hyvää Matkaa. Sydänosaston ovella näin Veran, joka oli tulossa hoitamaan Eelaa (jonka leikkaus onnistui ja on jo toipumassa osaston puolella :). Halattiin ja ulvottiin. Vera oli nähnyt Viljan vielä hissiaulassa. Viljan lammas lähti mukaan suojelemaan pienintämme risti kaulassaan. Pakattiin muut Viljan tavarat ja kannettiin ne hiljaa autoon.

Mentiin Mäkkäri-kotiin. Vietiin kaksoset Marjukalle, joka kultaisena otti isot murut huolehdittavakseen. Sovittiin, että jos Vilja menehtyy, niin emme soita hänelle vasta kun pihasta kun tulemme hakemaan kaksosia.

Minä olin edellisenä iltana luovuttanut. Ajattelin, että soitto tulee kun tulee. Vedin peiton korviini ja nukuin koko päivän Panun hengittäessä todella huonosti vieressäni.

Neljältä puhelin soi. Kirurgi sanoi, että Vilja voi yllättävän hyvin ja siirretään teholle! Leikkaus oli onnistunut, molemmat kammiot toimivat, ei ollut apupumpussa ja hän oli vakaa voinniltaan. Hapettui hyvin. Rintakehän hän oli jättänyt laajalti auki. Kirurgi oli tilanteeseen tyytyväinen. Yhä pelotti niin paljon, mutta Vilja oli selvinnyt leikkauksesta! Leikkauksessa Norwood kumottiin eli sydämestä tuli taas kaksikammioinen. Oikean kammion pitäisi pyörittää keuhkoverenkiertoa ja vasemman isoa verenkiertoa.

Soitin monta kertaa teholle ja aina sanottiin, että Viljan vointi on vakaa. En voinut uskoa korviani. Illalla mentiin Panun kanssa katsomaan Viljaa. Hän oli hyvän värinen, ei turvottanut ja näytti omalta itseltään. Anestesialääkäri tuli juttelemaan ja oli niin positiivinen, että itsekin aloin ilahtua. Sanoi, että molemmat kammiot olivat alkaneet toimia salissa ja hän on voinniltaan todella vakaa. Mikään ei viittaisi romahdukseen. Anesteialääkäri näytti taululta jonkun keltaisen numeron joka kertoo vasemman kammion toimimisesta. Numero oli 5 eli hyvä :´) Lisänesteitä ei ollut tarvinnut pumpata ja kaikki näytti hyvältä. Kaksi päivää jos päästäisiin näin niin oltaisiin kuulemma pitkällä.

Ensimmäistä leikkauksen jälkeistä yötä pelättiin niin kovasti mielessä Norwoodin jälkeiset mainingit. Yö sujui kuitenkin hyvin ja tämä päiväkin vakaasti. Muutaman kerran Vilja on yrittänyt päivän aikana heräillä, liikutellut vähän itseään, vaikka on täydessä anestesiassa ja saa lihasrelaksantteja. Huomenna tai ylihuomenna yritetään sulkea rintakehää.

Ilkka Mattilaa haluan Kiittää Sydämestäni (vaikka rutkutinkin metaforista). "Moni kakku päältä kaunis", mutta sinä olet kyllä täyttä terästä! :)

Olo on yhä epäuskoinen, mutta Toivo on palannut Mäkkäri-taloon!

24 kommenttia:

  1. Voi Noora, miten rankkaa kaikki on teille ollut! Ei sitä voi edes yrittää ymmärtää. Kyynelsilmin toivon niin kovasti, että Viljan toipuminen jatkuu yhtä hyvissä merkeissä - ja jatkuuhan se! Vilja on Voittamaton <3

    -Satu Valkeakoskelta-

    VastaaPoista
  2. Tämä mimmi alkaa tuntumaan jo joltakin elämää suuremmalta tapaukselta <3

    VastaaPoista
  3. Edellisen kirjoitti Kirsi Pälkäneeltä, ihmettelen suuresti tätä kaikkea ???

    VastaaPoista
  4. Enkelit tehkööt töitä nyt ilman vuoronvaihtoa siellä pienten vierellä.
    Voimia kummankin perheille. Pysykööt flunssat kaukana teistä.

    VastaaPoista
  5. Uutena lukijana tulen mukaan. Haluan vaan toivottaa koko teidän perheelle Herran siunausta ja varjelusta. Olette rukouksissa.

    VastaaPoista
  6. <3 Itku silmässä lukemassa Viljan sinnikkäästä selviytymisestä. Voimia Viljalle toipumiseen! <3

    VastaaPoista
  7. Toivon läheisyyteenne suojelusenkeleitä, sekä varjellusta teidän perheellenne, sukulaisillenne ja ystävillenne! Viljalle paljon parantavia lentosuukkoja!

    VastaaPoista
  8. Luin aamulla vanhaa vauva lehteä ja tajusin että siellä oli teidän Hertta vauvan "synnytyskertomus" sekään ei ollut sujunut ihan putkeen.Itkusilmin luen aina tätä blogia ja mietin kuinka paljon tuollainen pieni viaton pannaan kestämään, paljon voimia ja siunausta teidän koko perheelle.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Teille Kaikille <3 Vieläkään ei ole tullut takapakkeja ja vointi on tasainen. Huomenna rintakehä yritetään sulkea.

    Juu, Herttulinkaan syntymä ei ollut ihan oppikirjasta :) Onneksi on maailman onnellisin tyttö omine vinkeine piirteineen.

    VastaaPoista
  10. Voi Hyvä Ihme!! *itkee aivan valtoimenaan täällä*

    En osaa sanoa mitään, elän ja tunnen vain mukana. *halaus* <3

    Heidi-Maria

    VastaaPoista
  11. Voi kun mahtavaa, että molemmat kammiot ovat alkaneet toimimaan!!
    Voimia sinne ja päivä kerrallaan lisää toivoa kehiin!

    -Nina + muu Viirin perhe (Inka 7,5v UVH ym.)

    VastaaPoista
  12. Voi pientä! Kyllä on pieni Vilja tyttönen joutunut kokemaan paljon :( itku silmässä täällä seuraan taivallustanne ja toivon että kaikki menee parhain päin :)

    VastaaPoista
  13. ♥ En osaa oikein sanoa mitään järkevää täällä käydessäni♥ Osaan vaan toivoa parasta♥ En ole hetkeen lukenut kuulumisianne ja nyt olikin paljon luettavaa kerralla. Paljon voimia edelleen Viljalle ja teille kaikille♥ (Täytyy etsiä Vauva-lehti käsiin myös jotta saan lukea jutun.)

    VastaaPoista
  14. Mun tuli ihan kauhia poru kun kuulin että pienellä Viljalla on todellakin ollut enkeleitä mukanaan! Olen niin onnellinen puolestanne ja toivotan sitkeälle Viljalle vielä vähän sitkeyttä taisteluun!
    Enkeleitä vaeltajalle lähettävät
    Marjaana ja Eerika lokakuun lapsista

    VastaaPoista
  15. Ei näitä voi itkemättä lukea... Omat muistot ja teidän suuri tuska...

    Täällä ihan koko perheellä seurataan teidän matkaa, rukouksin muistaen. <3

    VastaaPoista
  16. Täällä rukoillaan suloisen Viljan puolesta.
    Uskotaan kaikki yhdessä ihmeisiin ja että pieni urhea Vilja jaksaa jatkaa vaellustaan.

    VastaaPoista
  17. Siis sen lehtijutun takia teidän perheessä oli jotakin tuttua, kun katselin uutena tulokkaana perheenne kuvia täältä blogista.

    VastaaPoista
  18. Myötäelämistä, siunausta, onnea, iloa ja rakkautta.. Sydämmestäni toivon Viljalle ja Eelalle paljon ihania vuosia!

    VastaaPoista
  19. Lämmin Kiitos teille jokaiselle, jotka kuljette kanssamme <3

    VastaaPoista
  20. Voi Noora! Itku kurkussa luen Viljan Helsingin matkasta ja katselen kuvia! Hän on taistelija, todellinen ihme! <3 Toivon paljon hyvää vointia ja toipumista pikkuiselle! Teille Panun kanssa haluaisin antaa ison kasan kärsivällisyyttä, yhä enenmmän toivoa ja uskallusta taas luottaa tulevaan.. Ootte mielessäni!

    -Marjo

    VastaaPoista
  21. Täällä Nastolassa olemme seuranneet Viljan taistelua ja toivomme suojelusenkelin varjelusta sekä perheelle voimia.
    Lahja ja Kauko

    VastaaPoista
  22. Hei Noora.

    Kirjoitat niin kauniisti vaikeasta tilanteesta! Lämpöä, rakkautta ja voimaa koko perheelle. Ja sinulle Vilja - sinä todella olet pieni suloinen ihme <3

    Miten voitte tällä hetkellä?

    Pia lokak.

    VastaaPoista
  23. Kiitos, että jaksat jakaa perheenne kokemuksia, ilon ja surun.Nyt nostan katseen kohti yläkertaa ja toivon sieltä Viljalle ja perheelle suojelusta jatkossakin.
    -Piia B-P

    VastaaPoista