tiistai 25. tammikuuta 2011

Vilja on KOTONA!

Äitipä ei vielä tiedä, että minä lähden tänään kotiin! Meille oli kerrottu, että maanantaina 24.1 tehtäisiin kotiutukseen vaadittavia tutkimuksia. Yleensä sairaalassa kaikki käy niin hitaasti, että oletimme kotiutuvamme aikaisintaan tiistaina. Kaikki tapahtuikin salamana ja lääkärikin tuli heti aamusta paikalle. Kuulin, että sydämen vajaatoimintaa mittaava proBnb (tai joku semmoinen) oli alle 1000!!! Ennen leikkausta arvo oli huikea, melkein 50 000. Vasen kammio oli normaalin kokoinen :´) Olemme niin onnellisia leikkaustuloksesta!

Keuhkovaltimoon on jäänyt ahdas kohta, jonka vuoksi verenvirtaus siinä kiihtyy paikoittain. Tätä tutkitaan 3-6 kk kuluessa katetroimalla ja jatkosta päätetään sitten. Lääkärit ovat kumminkin hyvin toiveikkaita Viljan paranemisen suhteen. Kotilupa siis irtosi!!!

Taimi ja Hertta tulivat hakemaan pikkusiskoa kotiin. Onni ja Helmi olivatkin jo tulleet edeltä kouluun. Odottivat meitä ulkona ja olivat tehneet Tervetuloa Kotiin Vilja- panderollit keittiön seinälle. Mummo oli tehnyt juustokakun juhlan kunniaksi.

Soon Moro! Vilja lähtee kotiin ensimmäistä kertaa melkistä 3.5 kuukauteen!!!

Matkassa oli "muutama" mutka, mutta perille päästiin iltasella. Vilja oli vähän itkuinen tullessaan kotiin. Sairaalan sänkyä taisi olla raukalla ikävä. Nyt alkaa tottua kotikulmiin :)


Isi kävi ostamassa uuden leikkimaton Murulle. Se vanha on niin homeessa pihavarastossa. Tulikin hieno uusi malli! Kyllä meitin kelpaa tuossa kölliä ja leikkiä. Vilja on syönyt huonosti rinnasta, mutta meneehän ne safkulit letkua pitkinkin masuun. Kunhan totutellaan kotiin, niin eiköhän sekin ala taas sujumaan. Kuningatarsosetta söi tänään niin hyvin että kakkendaalissa näkyi mustikan siemeniä :) Viime yön nukkui, toisin kuin äitinsä ;)

Vilja on nyt ollut vuorokauden kotona! KIITOS YLÄKERTAAN!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Suhinaa Sydänosastolla

Pikku-Rakas on toipunut hienosti Sydänosastolla! Saturaatio on pysyvästi sata. Ensimmäisinä päivinä osastolla Vilja ei syönyt lainkaan suun kautta ja Mamma murehti ja märehti. Sitten yhtenä iltana Viljalle tuli nälkä! Hän on syönyt rinnasta päivisin tosi hyvin, eikä paljon ole tarvinnut letkuttaa :´) Tänään tuli ennätys: 95 ml, kun annos on 100 ml!

Kesoa kansalle :D Myssy-Mummolle meni pari päivää vielä antibioottia, mutta nyt kanyylit on taas heitetty mäelle. Toivottavasti tällä reissulla ei enää tarvittaisi uutta!

Muru ei ole paljon päivisin nukkunut, kun on ollut parempaakin tekemistä! Kovasti ollaan leikitty ja touhuttu. Käyty röntgenissä, otettu verikokeita, annettu lääkäreiden kuunnella pumppua ja painella maksaa ja sen sellaista! Aika lailla on Viljukka alkanut vastustella moisia toimenpiteitä. Olisi varmaankin kypsä kotiin :) Öisin Vilja sitten nukkuu hyvin.

Meillä kävi ravitsemusterapeutti kyläilemässä ja teki meille loistosuunnitelman. Vilja sai alkaa maistelemaan soseita, joista ensimmäiseksi valittiin päärynä. Hyvin on Murulle maistunut muutama lusikallinen. Maitojen sekaan aletaan lisäämään rypsiöljyä ja pian perunaporkkanan sekaan Voimariinia maun mukaan :) Terapeutti hyväksyi myös sen, että perheemme on kasvissyöjiä pullollaan. Neuvoi, että soseiden sekaan voi laittaa soijajauhoja tuomaan proteiinia pöperöön. Ihana että päästiin ravintolisistä ja nesterajoituksista!

Tänään Vilja siirtyi kaksi huonetta ulko-ovelle päin, pois tehotarkkailusta. Myös saturaatioseuranta lopetettiin. Lääkkeitä menee enää kaksi: Furesis ja Spiresis nesteenpoistoon. Lääkärit on sanoneet että ehkä ensi viikolla päästäisiin kotiin. Rukoilemme, että tällä kertaa se olisi tosiaan totta!

lauantai 15. tammikuuta 2011

Juhlapäivä!

14.1 oli meidän perheessä juhlien juhla! Vilja täytti huikeat 3 kk! Sen kunniaksi siirryttiin teholta sydänosastolle. Loistohomma :D Ja vihdosta viimein ne höyryt alkoi lähtemään piäkopasta ja siitähän lähti hyä elämä käyntiin.

Vilja nauroi, jutteli, jokelteli, kiljahteli ja oli niin iloinen koko päivän. Käsiään katseli silmät kierossa :D Nukkumaankaan hän ei olisi millään malttanut, niin kivaa oli. Muutos ennen leikkausta olleeseen olotilaan on huikea!


Hello Fanit!

Katsokaas tätä! Ei huono :)

Kiitos Rakkaalle Kummitädille visiitistä, sylittelyistä ja lauluista! Myös burnouttisen Mamman silittelystä :)

3.5 kk sairaalassa alkaa tehdä tehtäväänsä. Olen ollut viime päivinä tosi väsynyt. Häätynee siirtyä petiin huilaamaan. Josko huomenna olisi jo parempaa. Toivottavasti saataisiin tällä kertaa Viljuskainen kotiin, ettei taas jumittaisi jollekin osastolle. Eihän tuota virkustunutta emäntää sairaalassa pidättele enää mikään!

Tuhannet Tänksit Teholle!

Voihan morkku! Kyllä oli Murun vaikea päästä mömmöistään eroon. Minusta ne lapselta lopetetut aineet voisi siirtää tuplana mammoille :) Muuten Viljan toipuminen sujui oppikirjan mukaisesti.

Tätä taulua täytyy tuijotella useampi tovi, ennen kun pystyy uskomaan muutoksen! Ei lisälyönnin lisälyöntiä! Saturaatio 96-100.

Silmät sikkuralla, mutta sydän tuliterässä :) Ja pelkillä viiksillä!

Tämä mobile oli Viljan mieleen huuruisina hetkinä :)

Ja sitten päästään Kiitoksiin... Ei taida olla sopivia sanoja, joilla voisi kuvata Kiitollisuutta jota tunnen Tehon henkilökuntaa kohtaan. Olette pelastaneet lapseni taas kerran elämälle. Viljaa ei todellakaan ole helppo tuoda K9:lle, sen verran kovista päivistä on aina kyse. Mutta nyt olette kuljettaneet hänet läpi pahimpien päivien jo kahdesti :´) Kiitos kirurgi Ilkka Mattilalle, anestesialääkäri Riikka Palolle, kardiologeille ja ihanaisille hoitsuille. Erityis-Kiitos Sarille joka hurtilla huumorillaan piti Mamman mielenterveydestä huolta :D Teette arvokasta työtä.

SYDÄMELLINEN KIITOS KOKO MEIDÄN PERHEELTÄ!

Maailman (tai ainakin näiden piirien) kaunein seinä!

Näitä ihania ja rauhoittavia kuvia on ollut ilo katsella rampatessamme tehon ja sydänosaston väliä. Alun perin teoksen on suunnitellut ja toteuttanut Tove Jansson Aurooran sairaalaan vuonna 1956. Lastenklinikan siirryttyä HYKSiin, teoksen siirsi nykyiselle olinpaikalleen taiteilijat Maija Poskiparta ja Kari Petäjä vuonna 1998.




tiistai 11. tammikuuta 2011

Viljan valoisat kuulumiset

Viljan toipuminen lähti hyvin käyntiin. Aina kun soitin osastolle, oli tilanne hyvä ja vakaa. Neljäs päivä leikkauksesta rintakehän levitin poistettiin ja kaikki meni hyvin. Lääkärit kävivät vuorotellen ihmettelemässä murun hienoa tilannetta sängyn vieressä :´)

Puhuin hoitajan kanssa, että kaikki on niin suhteellista. Vilja on teholla letkuissa, mutta me iloitsemme hyvästä tilanteesta :) Tekin varmasti katselette näitä kuvia kauhuissanne, mutta tilanne on loistava kun otetaan lähtötilanne huomioon! Riskileikkaus näyttää kannattaneen.

Sunnuntaina, viides päivä leikkauksesta, rintakehä saatiin suljettua kokonaan ja vieläkään ei ongelmia ilmennyt! Haavasta löytyi vähän märkää ja laajakirjoinen antibiootti aloitettiin. Serppi on vaan laskenut päivä päivältä ja merkkejä yleisinfektiosta ei onneksi ole ollut!

Lääkityksiä on vähennelty, maitoja aloiteltu ja pikkuhiljaa menty toipumisessa eteenpäin. Nyt hengityskoneen säädöt on tosi pienellä ja ei varmasti mene montaa päivää kun päästään siitä eroon. Viljan unilääkkeet on saatu lopetettua ja rauhottaviakin vähennetään ohjelman mukaisesti. Raukka käy kolmikuisena läpi elämänsä toista vierotushoitoa :)

Eilen tehtiin paljon pelätty ja odotettu ensimmäinen leikkauksen jälkeinen ultra. Lääkäri kävi meille kertomassa, että leikkauksen jälkeiseksi tilanteeksi sydäntilanne on hyvä! Kummatkin kammiot toimivat! Rytmihäiriöt jäivät leikkaussaliin eli beetasalpaajia ei enää tarvita. Vikahan on korjattu!!! Myös verenohennuslääkkeet on lopetettu. Nyt katsotaan jääkö Viljalle sydämentukilääke ja nesteenpoistaja. Saturaatiot on ollut 97-100. Ennen leikkausta Viljan saturaatiotavoite oli 75-85. Parannus on niin iso, etten meinaa uskoa tätä todeksi.

Viikko sitten meidän käskettiin varautua pahimpaan. Nyt meille sanotaan, että vika on korjattu! Tuntuu niin uskomattomalta. Pelottaa vieläkin ihan kamalasti, mutta toivoa on päivä päivältä enemmän. Ihme- Vilja ja fanijoukot tekivät sen. Vilja on parantumassa :´)

Kiitos Teille Kaikille jotka ovat ajatuksin ja rukouksin kannatelleet meitä eteenpäin. Ihmeitä tapahtuu!

Eela lensi kotiin Ouluun :´)

Eilen loppui sukukokous Mäkkäri-talolta kun Veran perhe pääsi kotiin! Eela lensi kaksiviikkoisena jo toista kertaa lentokoneella. Melkoinen maailman nainen! Eelan toipuminen sujui hyvin ja nopeasti. Eeluska pääsi suoraan kotiin ja kontrolleissa käyvät Oysissa aluksi tiheään.

Hyvää kotielämää koko perheelle!