Vilja matkalla pohjoiseen :)

Siittä se sitten lähtee, Viljukan ensimmäinen pohjoisen reissu! Ensimmäisenä etappina Oulu. Heti huoltiskalla Vilja pääsi pallomeren makuun. Matkustaminenhan onkin kivaa :D


Isomummo sai sydänserkukset samaan syliin Unnan ja Aslan synttäreillä! Olipas mukavat kekkerit :)

Mummilaan saatiin kaikki 11 serkusta kyläilemään yhtä aikaa! Ja kaikki onnistuttiin saamaan (lahjomaan) vielä samaan kuvaankin! Seuraava kuva kertoo siitä lahjomisesta enempi :)

Mummi ostaa lapsenlapsille jäätelöä! Tais olla jäätelöauton kuskikin ihmeissään :) Saaran masussa mukana 12. serkku :´)

Kummipoika Christian saatiin mukaan esittelemään Oulun nähtävyyksiä. Oltiin ukin kanssa Oulun torilla, käytiin kauppahallissa ja jäätelöllä!

Meillä oli oma lomakuski :) Oulussa visiteerattiin Ukilla, Isomummolla, Veran luona Unnan ja Aslan synttäreillä, Viljamin poppoolla, Suskalla ja majoituttiin Mummin residenssissä! Siittä sitten matkattiin perinteiseen lomakohteeseemme, lintukotoon Tornioon!


Maikki löytyi Torniossa kaupunkijunasta ihan sattumalta! Siinä me körryyteltiin tunti Haaparannalla ja pistettiin juoruten. Maikilla ja Murulla oli paljon puhuttavaa ;) Vilja täytti 9 kuukautta ja olihan siinä elämässä kertaamista!



Turistit Torniossa :)



Kotimatkalla pysähdyttiin maatilamatkailemaan Rakkaan Ystäväni Helenan tilalla Maliskylässä. Hienosti saatiin pyöritettyä 9 mukulaa ja muutama lehmä siinä sivussa ;) Kiitos Helena taas kerran! Oli ihana nähdä, Kiitos että saatiin tulla :)


Mamman Muru ihmettelee lemmuja :)

Reissu sujui hienosti. Vilja onkin oikea reissunainen! Matkalla Vilja söi ja nukkui hyvin. Tästä rohkaistuneena reissasimmekin sitten loppukesän aikas tehokkaasti!

Viljan eloa 8-kuisena :)

Neiti on tässä vielä seitsenkuinen, mutta laitamma kuvan framille kun on niin korea :)

Viljukka soittelemassa :) Kesäkuussa kun helteet alkoivat, jouduttiin laittamaan nenis takaisin paikoilleen. Viljalle tuli ensimmäinen hammas, saatiin vihdoin rokoteohjelma aloitettua ja pikku flunssankin pukkas samaan syssyyn. Ei siinä sitten muuta tarvittu! Vilja lopettaa yhäkin syömästä jos olosuhteet menee huonoksi. Nykyisin Vilja syö hyvin, mutta juo vain tissiä. Helteillä annettava sitten lisänesteitä letkuun, kun pullo taikka nokkamuki ei tunnu maistuvan!


Viljukka Niitty Seppälän mansikkatilalla viettämässä kesäpäivää! Viimeisimmät strategiset mitat ovat 7850 grammulia ja 71.9 senttimetristä. Hyvin on Vilja kasvanut ja näyttääkin jo niin isolta tytöltä! Matkii kovasti puhetta ja on sanonut perässä: äittä, äittän vavva, hauva ja sen sellaista. Kovasti on Murulla asiaa!


Vilja jammailee Kampissa :) Oltiin kaksissa naisin reissussa pääkaupunkiseudulla! Espoosta löytyi rakas siskoni Vera ja sydänserkku Eela. Serkkuplikat saivat ensimmäiset kuvat mallikansioihin kun kävivät kuvauksissa Sydänlapset ja-aikuiset ry:n ensi vuoden kalenteriin. Kalenteritytöt :D

Vilja oppi istumaan tukematta 8-kuisena. Viljukka ei vielä pääse istumaan itse, mutta tönöttää ja leikkii innoissaan kun hänet laitta lattialle istumaan. Vilja ei vielä ryömi, mutta etenee kierimällä masulleen ja selälleen. Käyhän se niinkin! Jalat on saaneet voimia ja kovasti on mennyt kehitys eteenpäin. Hitaasti mutta varmasti!

Kontrolleissa ollaan käyty ja edellinen kontrolliväli oli peräti 7 viikkoa! Näytti siltä että ahtauma olisi mennyt huonompaan suuntaan ja seuraavaa katetrointia pitää aikaistaa. Onnellisia olimme kuitenkin siitä, että probnb oli enää 550!!! Toivomme niin kovasti Viljukan sydämelle jaksamista, vaikka kartiolookin lausunnot (joskin niistä ei paljon mitään ymmärräkään) kuulostaakin taas vähän pelottavilta. Seuraava kontrolli on Taysissa elokuun alussa ja heti siitä sitten lähtee lähete Hesaan. Jospa se olisi taas sellainen "helppo" keikka?

Meillä kävi Jutta-sydänystävä kyläilemässä muutama hetki sitten. Venla siskokin kyllä meillä oli, mutta ei sattunut leikkikuvaan kun oli Onnin kanssa tietokoneella :)

Tässä Vilja on lähdössä ensimmäiselle lomamatkalleen. Mutta se onkin jo sitten toinen tarina...

Muumi-keksin mutustusta ja Probnb 800!!!

Viljukka on pärjännyt ilman letkua huimat puolitoista viikkoa! Painoa tuona aikana on tullut 500 g :O Aloin jo huolestumaan että ei kai se nesteitä kerrytä kun yhtäkkiä nousee noin kovasti ja pitkään oli paino junnannut vajaassa 7 kilossa. Soittelin sitten päivystykseen ja kyselin tuota maagista probnb (mittaa vajaatoimintaa joka kerryttää nesteitä) lukemaa joka ennen pallolaajennusta oli 5000 ja pahimmillaan 50 000. Nyt se oli 800 :´) Ihan ihanaa!

Keskiviikkona käytiin sydänpolilla ja kardiologin mukaan sydäntilanne on hyvä. Aortankaaren pallolaajennus oli onnistunut hyvin. Keuhkovaltimossa virtaus vielä kiihtyy ja tätähän on tarkoitus korjata seuraavassa katetroinnissa noin 5 kk kuluttua. Jopa keuhkokuva näytti ehkä vähän paremmalta :)

Vilja on nyt syönyt hyvin! Muumikeksiä ja ranskanperunaakin on imeskellyt :) Vähän nenu taas valuu ja toivomme, ettei tauti pahenisi! Letkusta olisi NIIIN mukava päästä lopullisesti eroon.

Aurinkoa!

Vilja täytti 7-kk :)

Hei Fanit! Täällä sitä keikutaan keinussa! Eihän tässä kovin ryhdikäs asento ole, mutta kyydissä pysytään :D Kovasti on taas kuukauden aikana sattunut ja tapahtunut. Hesassakin käytiin pyörähtämässä! Nyt taas elellään kotona tyytyväisenä ja Kiitollisena yhdestä yhdessä eletystä kuukaudesta.

Neniksestä päästiin eroon pääsiäisenä. Syöminen sujui jo ihan hienosti! Katetrointiin lähdettiin 26.4 ja katetrointia edeltavanä iltana hotellilla (Vilja sai olla kanssamme siellä yötä) laitettiin letku takaisin, että saatiin Muru tankattua hyväksi ennen koettelemuksia. Katetroiva kardiologi kertoi, että tutkimuksessa katsotaan voidaanko ahtaumia pallolaajentaa. Jos yksikin kohta vaatii avoleikkauksen, niin silloin kaikki korjaukset tehdään siinä samalla. Päivä tietysti jännitettiin mitä katetroinnissa löytyy ja mikä sydäntilanne on. Iltapäivällä kuultiin, että ahtaumia on kolme joista kahta on pallolaajennettu operaatiossa ja yksi jätettiin noin puolen vuoden päähän. Menin Viljan luokse sydänosastolle ja nukuinkin osaston lattialla. Vilja oli vähän väsynyt, mutta niin paljon parempi kun ensimmäisen katetroinnin jälkeen! Muutenkin reissu sujui hienosti ja kotiin päästiin ihmeen kaupalla jo seuraavana päivänä! Niinkin voi käydä :D


Tässä leuhkana kotiin lähdössä :) Letku jäi meillä toipilasvaiheeksi nenuun, että saatiin yöllä laitettua velliä suun kautta menevien ruokien lisäksi. Paino laski taas vähäksi aikaa operaation jälkeen, kuten Viljalla niin helposti käy! Neuvolassa käytiin 10 päivää ennen 7 kk-kekkereitä. Paino oli tuolloin 6970 g ja pituus 69.1 cm. Tuossa tuo paino on junnannut jo jonkin aikaa. Nenis nykäistiin kumminkin pois ja nyt viime päivinä syöminen on sujunut tosi hyvin. Mahdollisimman kaloripitoisia pöperöitä suositaan ja niihin lisätään soijajauhoa, rypsiöljyä ja äidinmaidonkorvikejauhetta.

Päivärytmikin on alkanut löytymään. Vijukka herää 7-8 aamulla, nukkuu kahdet pienet ja yhdet muutaman tunnin päikkärit, syö sosetta n. 6 kertaa ja tissiä liruttaa kun mieli teekkee :) Nyt kun letkua ei ole, niin vilja syö öisin tissiä useita kertoja.

On me Muruja!

Äitienpäivän aamuinen konkkaronkka oli aika liikuttava! Lahjoja tuli sängyn täydeltä ja isäntä oli leiponut omilla kätösillään omenapiirakan :D Ilma oli uskomattoman hieno! Lapset keikkuivat pihassa uikkarisiltaan... Helmin kuoro esiintyi kirkossa ja sitten loimuteltiin lohta ja syötiin herkkuja mummon, papan ja Tiinan kanssa.

Lapset hassuttelivat Viljan kanssa hatuilla :) Tässä Onnin laittama "aito"-Lippis...

...Hertan varkkulippis...
...Helmin virkkuupipo...
... ja Taimin laittama lätsä! Jalkaprässi on kova sana! Nyt Vilja jaksaa hypytellä siinä jo puolisen tuntia. Esittelimme laitteen myös fysioterapeutille (ei onneksi tuominnut sitä jyrkästi) joka meitä kävi tervehtimässä. Luvattiin harjoitella masullaan oloa. Kuulemma ne lirujalatkin siitä vahvistuu kun masullaan oloa on enemmän. Kovin huolissaan ei Viljan kehityksestä ollut kun syy hitaaseen liikkeelle lähtöön tiedetään. Orotellaan, orotellaan :)


Mulla on jo syöttötuolikin!

Aurinkoista kevättä kannustusjoukoille!

Vilja Marikki upeat puoli vuotta!

Hei Ystävät! Minä täytin pari päivää sitten jo puoli vuotta :´)! Elo on mukavaa ja minua naurattaa kovasti, varsinkin kun sisarukset höpöttelee minulle. Olen tosi tyytyväinen ja iloinen ihminen ja minä en tyhjästä rissaa. Jos minua harmittaa, niin silloin mua sattuu. Nälkä mulla ei koskaan ole niin kova, että pitäis märistä!

Käytiin muutama päivä sitten neuvolassakin ja Vilja oli kasvanut komiasti. Pituus oli 67.5 cm ja paino 6770 g. Pituus menee +10 käyrällä ja paino -15 käppyrällä. Pitkänhuiskea plikka! Vilja syö nykyään ihan hyvin itse. Sosetta menee kerralla noin 70 ml ja siihen lisätään öljyä. Lisäksi Viljukka liruttaa tissiä tosi hyvin. Äidinmaitoa ja velliä laitetaan öisin letkuun, että saataisiin tuota painoa kerrytettyä.

Boyfriend-Kasperi kävi meillä kylässä melkistä kuukausi sitten. Hän oli juuri saavuttanut uskomattoman hienon 1-vuoden iän! Totista hommaa oli tuo hellustaminen, mutta kyllä Kasperilta löytyy tuollainen omistuksellinen ote :)

Tässä meillä kyläilee sydänserkku Eela! Vetää tätin maitoa pullosta iltapalaksi :´) Niin sitä vaan riitti mamman mammaa Hussin ja Taysin reppahousuille (noin 35 litraa), Viljalle ja vielä pikkuhuikkia serkullekin! Vilja syö nyt paremmin rintaa eli vaikka pakastettavan maidon määrä on vähentynyt, niin pakkanen ei onneksi ole tyhjentynyt. Vieläkin pursuaa eli mammanmaidolla jatketaan.

Unna ja Asla ihanaiset kyläilemässä <3

Vilja ensimmäistä kertaa syöttötuolissa Aapiskukolla lounaalla!


Pikku-Murut!

Serkukset leikkimatolla! On se vaan niin hassu tarina, että oltiin sillon muutama kuukausi sitten Hesassa seinänaapureita! Eelan faneille kerrottakoon, että Murulla menee tosi hyvin, sydäntilanne on loistava ja elämä hymyilee!

Jussi pinteessä :D Tältä näytti Jussin ilme myös seuraavana yönä, kun meille klo 4 aamuyöllä tuli tuntematon naishenkilö ilmeisesti yöpymistarkoituksissa. Meillä oli usein avoimet ovet (maalla kun ollaan), mutta nykyään tulee laitettua säppiin. Huushollissa oli 8 lasta ja 4 aikuista (meillä semmoinen pikkuinen 30-luvun omakotitalo), mutta olkkarin sohva olis kyllä ollut vapaana :D Oltiin julmia ja laitettiin hänet kumminkin yöjalkaan...

Viljukka lähdössä isolle kylälle! Se krooninen silmätulehdus on jättänyt meidät ainakin toistaiseksi! Tautikin oli ainakin kaksi viikkoa poissa, mutta nyt taas valuu nenu. Tuo letku lerää limaa ja altistaa lentsuille. Sairaalassa ei onneksi jouduttu olemaan kun kolme yötä. Ei ole herkkua se! Kotona me oltais vaikka maailman tappiin! Meidän piti mennä Hesaan nyt suununtaina, mutta flunssa esti aikeet. Saadaan siis syödä suklaamunia ihan rauhassa ja katetrointiin meno on vasta 26.4, heti pääsiäisen pyhien jälkeen. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Varvas on hyvää kun yksin syö!

Nenämahaletku on Viljukan lempilelu ja sitä on niiiin mukava nykäistä irti. Onneksi opettelin laittamaan sen itse, muutenhan sitä saisi alvariinsa joku ajella laittamaan takaisin. Sitä kun nyt vielä tarvitaan meitin linnunpojan lailla syövälle neitille.

Maissinaksut osuu jo suuhun :)

Puolivuotias ja pillifarkut :)

Lahjaksi Vilja sai tämmöisen härvelin! Viljan jalat on aika voimattomat, niin mamma pisti ostaen jalkaprässin :) Nyt sitten alkaa reenit. Mahallaan Vilja ei viihdy vieläkään. Pyysin nyt, että päästäisiin fysioterapeutille ja saataisiin vinkkejä liikkumisen tukemiseen. Mikään hoppu meillä ei tosin ole. Vilja saa kasvaa ja kehittyä juuri siihen tahtiin kun hän haluaa!


Ei siitä ole niin kauaa kun rukoilimme yhtä päivää kotona Viljan kanssa. Nyt olemme saaneet olla kotona jo kohta kolme kuukautta! Suunnaton Kiitollisuus, että saamme kulkea Viljan kanssa tätä tietä <3

Vilja 5-kk!

Heippa Fanijoukot! Meidän Äippä ei ole viime aikoina oikein ehtinyt päivittelemään täällä plokissa meitin eloa. Tässäpä siis kuulumisia kuukauden takaa!

Muutama viikko sitten me sitkuteltiin viisi päivää ilman nenämahaletkua. Vilja oli mitä tyytyväisin, nukkui yhä yöt läpeensä, mutta söi kun linnunpoika. Painokäppyrä sitten tykkäsi vähän kyttyrää ja laitettiin ruokailuapuvälineistö takaisin paikoilleen. Saatiin yhteistyö kotisairaanhoidon kanssa käyntiin, ihanaa! Me tosin rohkaistuttiin tuossa eilissäpäivin ja tuupattiin nenis ensimmäistä kertaa itse paikoilleen. Helposti meni :) Kun Vilja on terveenä, niin hän syö 70 % ruuistaan itse. Jos tauti on pahimmillaan, niin kaikki menee letkuun. Siinä näitten välillä sompaillaan. Tajusin tässä yksi päivä, että Vilja on jo 5 kuukautta saanut juomanaan pelkkää äidinmaitoa ja vieläkin on pakkanen täynnä. Siitä olen enempi kuin onnellinen, vaikka imetys onkin ollut haasteellista.

Vilja on kasvanut tosi hyvin, vaikka ollaan sairasteltu oikein urakalla. Viime viikolla käytiin neuvolassa ja strategiset mitat olivat 6410 g ja 65,5 cm :D

Tervettä päivää ei tässä huushollissa ole näkynyt viime viikkoina! Kaikki kulkutaudit on tulleet meille kylään. Viljan kanssa ollaan käyty usein päivystyksessä ottamassa tulehdusarvoja ja kuuntelemassa keuhkoja.

Muru-pikkuisin nukkuu yöt hyvin. Hän nukahtaa klo 20-22 ja 24 annetaan mammaa letkuun. Sillä Vilja porskuttaa aamu 4-6 :een. Sitten hän joskus valvoo tunnin, puolitoista ja joskus nukahtaa heti ruokaa saatuaan uudelleen.

Ei näytä nälkiintyneeltä tämä letkutonkaan Muru!

Leikkimatto on ihan luksusmesta! Siinä Viljukka Viljandeera viihtyy pitkiä aikoja leikkien apinallaan. Kyljeltä kyljelle Vilja kääntyilee ja jotenkin saa itseään hivutettua matolta pois. Vähäistä on kumminkin Murun etiäpäin meno. No, mihinkäs sitä kiire valamiissa maailmassa!

Masullaan oloa kokeillaan lyhyissä erissä ja se ei ole Viljukan lempipuuhia.

Yhtenä iltana Muru nukahti kesken leikkien :´)

Pikkutyttöjen kanssa vietellään täällä päiviä ja hoidellaan potilaita. Melkistä aina meillä on täällä joku potilas, jolla antaa lääkkeitä ja kuumaa mehua.

Pikkuplikat Viljan uudessa imetyslepotuolissa :)

Lapset on niin ahkeria hoitajia! Taimi tykkää syöttää Viljalle mammaa ja velliä letkuun. Monesti menee niin huimaa kyytiä, että siinä on Viljan pakko päästää pikku puklut :D

Sydänkontrollissa oltiin kuun alussa ja kuultiin että keuhkovaltimo on ahtautunut enemmän ja proBnb on taas alkanut nousemaan. Nyt luku oli lähellä 5000. Odotamme aikaa Helsinkiin katetrointitutkimukseen. Helsinkiin meno tuntuu tosi raskaalta kaikkien niiden kokemusten jälkeen. Toivomme, ettei tilanne menisi samanlaiseksi kun aiemmilla kerroilla. Uskon, että Vilja joutuu tänä keväänä vielä leikkaukseen jossa keuhkovaltimoa ja sen haaroja yritetään laajentaa. Rukoukset ovat taas tarpeen. Kiitämme teitä mukana kulkemisesta ja tuestanne.