Viljan syksy

Viljukan syksy on sujunut hienosti! Pitkällinen lentsu on meitä vaivannut, se on ollut ainoa murhe. Helsingin reissukin siirtyi kuukaudella eteenpäin kun nuha jatkui ja jatkui. Infektiosta huolimatta ollaan selvitty ilman nenämahaletkua :´) Vilja on kasvanut ja kehittynyt hyvin <3 Tissiä lirutellaan vieläkin ja lisäksi Vilja on oppinut juomaan nokkamukista Minimaxia ja maitoa. Minimaxia annetaan että Muru saisi vähän lihaa luitten ympärille :)

Pikku Muru ja Iso Muru!

   

Konttaamaan Vilja oppi ollessaan vielä 10-kuinen. Ensimmäiset päivät mentiin hiukan koomisella kampiakselitekniikalla, missä oikea jalka sojotti suorana sivulla ja sillä sitten kammettiin vauhtia menoon. Parin päivän päästä tilanne tasottui taviskonttaukseksi ;)

Viljan nimipäiviä juhlittiin yhdessä Isomummon ja Mummin kanssa. Vilja sai kovasti lahjoja ja nautti olemisestaan päivänsankarina! Lemppari lahja oli soiva koira jonka tahdissa on tanssittu ja hytkytty viime ajat. ... On maailma täynnä värejä...

                                                   
                                                       Pikku-Ihme paketteineen :)

Seisomaan Vilja oppi tukea vasten täytettyään 11-kuukautta. Viljan kehitys on yllättänyt meidät ihan täysin. Viljukka on kirinyt ikätovereitaan kiinni. Olemme niin kiitollisia kaikesta mitä Vilja oppii. Jokainen päivä on niin Lahjaa meidän pikku-Murun kanssa.

                                                    Sohvallekin osaan jo kipsahtaa!

Onneksi meillä riittää vahtijoita, sen verran liukkaasti sohvalta tullaan vielä alas ja mielellään tietysti pää edellä... ;)

Vilja 10-kuukautta!!!

Tänään ollaan saatu pitää meidän Rölli-peikkoa omanamme 10 kuukautta! Voi tätä ilon päivää!

Kun oltiin tulossa perheleiriltä kotiin päin, niin otettiin nenis pois ja sen koommin ei sitä olla kaipailtu. Vilja syö soseita hyvin ja niihin sekoitetaan Minimaxia ja öljyä kalorimäärien lisäämiseksi. Vilja juo tissiä ja vähän jo nokkamukistakin.

Kardiologikin oli kasvuun tyytyväinen, niin mekin ollaan :) Neuvolassa Viljukan paino oli 8410 g ja pituus 75.2 cm. Pitkänhuiskea plikka! Kolme hammastakin Viljalla jo on. Ja neljäs pukkaa justsaan läpi. Rokotekin saatiin muutama päivä sitten, mutta silti pärjätään ilman letkua, ennätys!

Probnp on enää 407! Pahimmillaanhan tämä vajaatoimintaa mittaava arvo on ollut meillä 50 000. Saadaan olla iloisia tilanteesta. Nyt kumminkin se sydämen katetrointi ja keuhkovaltimon pallolaajennus on nurkan takana. 12.9 pitäisi viedä tämä loistavasti pärjäävä tyttö Helsinkiin. Viimeksi kun mentiin, niin tilanne oli selkeästi huonompi. Yritän ajatella että pakko se joskus on tehdä, mutten voi mitään sille että tuntuu että ollaan vähän liian ajoissa liikkeellä. Toivon, että reissu sujuu yhtä mallikkaasti kuin viimeksi ja saadaan Muru pian kotiin mukaan.

Tänään kumminkin iloitaan huimasta 10-kk kekkereistä eikä välitetä tulevista ajoista!