Viljukan syksy on sujunut hienosti! Pitkällinen lentsu on meitä vaivannut, se on ollut ainoa murhe. Helsingin reissukin siirtyi kuukaudella eteenpäin kun nuha jatkui ja jatkui. Infektiosta huolimatta ollaan selvitty ilman nenämahaletkua :´) Vilja on kasvanut ja kehittynyt hyvin <3 Tissiä lirutellaan vieläkin ja lisäksi Vilja on oppinut juomaan nokkamukista Minimaxia ja maitoa. Minimaxia annetaan että Muru saisi vähän lihaa luitten ympärille :)
Pikku Muru ja Iso Muru!
Konttaamaan Vilja oppi ollessaan vielä 10-kuinen. Ensimmäiset päivät mentiin hiukan koomisella kampiakselitekniikalla, missä oikea jalka sojotti suorana sivulla ja sillä sitten kammettiin vauhtia menoon. Parin päivän päästä tilanne tasottui taviskonttaukseksi ;)
Viljan nimipäiviä juhlittiin yhdessä Isomummon ja Mummin kanssa. Vilja sai kovasti lahjoja ja nautti olemisestaan päivänsankarina! Lemppari lahja oli soiva koira jonka tahdissa on tanssittu ja hytkytty viime ajat. ... On maailma täynnä värejä...
Pikku-Ihme paketteineen :)
Seisomaan Vilja oppi tukea vasten täytettyään 11-kuukautta. Viljan kehitys on yllättänyt meidät ihan täysin. Viljukka on kirinyt ikätovereitaan kiinni. Olemme niin kiitollisia kaikesta mitä Vilja oppii. Jokainen päivä on niin Lahjaa meidän pikku-Murun kanssa.
Sohvallekin osaan jo kipsahtaa!
Onneksi meillä riittää vahtijoita, sen verran liukkaasti sohvalta tullaan vielä alas ja mielellään tietysti pää edellä... ;)
Vilja on kyllä ihanasti kasvanut ja kehittynyt ja isossa sisarusparvessa saa paljon rakkautta <3 Mummin ihanat murut siellä <3 täällä mummi niin onnellisena vetistelee ja ihastelee aina niin iloista Viljaa :)
VastaaPoista