lauantai 12. marraskuuta 2011

Viljan lahja matkasi Lastenklinikalle


Tänään vietiin Viljan synttärilahja Helsinkiin Lastenklinikalle! Matkaan lähdettiin ystäväni Tiian kanssa heti aamusta astialastin ja lämpimien suklaakakkujen kera. Viljan synttärikolehtiinhan saatiin melkistä 400 euroa ja niillä ostettiin astiat K4:lle (sydänosasto) sekä K9:lle (lasten teho).


Minulla kului osastoilla aika jutellessa vanhempien kanssa, joten Tiia pääsi tiskaushommiin! Suuri kiitos avusta. Kuulin päivän aikana sellaisia tarinoita jotka pysyvät mielessäni varmasti pitkään. Toivon paljon voimia ja uskoa tulevaan kaikille osastoilla oleville ja sairaalassa eläville. Elän niin kovasti hengessä mukana ja toivon teille onnellista päätöstä vaikeille päiville.

Muumimukit lauteilla :)



Teeman lautaset pirteissä väreissä




Sydänosaston astiakaappi pullollansa :) Muumimukien ja Teeman lautasten lisäksi ostettiin aterimet ja lasit Ikeasta. Näin säilyttiin suurin piirtein budjetissa...



Sydänosastolla suklaakakku sai iloisen vastaanoton. Myös hoitajat saivat maistiaisia. K9:llekin kakku jätettiin, vaikka niissä olosuhteissa ei vanhemmille aina ruoka maistu.  Jospa suklaakakku uppoaisi ja piristäisi pävää!

Toivottavasti astiat saavat ilahduttaa mahdollisimman monia vanhempia osastoilla. Astiat tuppaavat katoilemaan kaapeistaan, mutta toivon että näitä ei aivan heti nyysittäisi. Jätin kertomuksen astioiden taipaleesta ja vetoomuksen niiden kaapissa säilyttämisen puolesta tiskipöydille. Toivottavasti tepsii! Allekirjoitin vielä, että Viljan perhe ja ystävät :)

Kiitos kovasti kaikille hankkeeseen osallistuneille!



sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Viljan 1-vuotis synttärit


 Niin se vain Pikku-Muru täytti ihmeelliset 1 vuotta! Oikeana synttäripäivänä juhlittiin omalla perheellä <3 -kakun kera. Vilja on niin iloinen ja touhukas mukula :) Konttaamalla kiitää tekemässä kolttosiaan. Sohvalle kiipeäminen on lemppariharrastus. Puita pitkin kävelee, mutta kävelyttämisestä ei tykkää sitten yhtään. No, mihinkäs sitä hoppu, valamiissa maailmassa! 1-v neuvolassa strategiset mitat oli 9200 g ja 78.5 cm. Tosi pitkänhuiskea plikka!


Päivänsankari maistelee kakkua :)


 Isot kekkerit pidettiin sitten kirkkokahveina seurakuntatalolla 30.10 ja paikallehan oli kutsuttu kaikki Viljan fanit. Juhlavieraita meillä oli 120! Ohjelma oli ihana ja tarjottavat ei loppuneet kesken. Kiitos paljon kaikille mukana juhlijoille ja esiintyneille! Ohjelmassa oli laulamista ja lauluesitysten kuuntelemista, puheita, rukoilua ja lopuksi katsottiin Viljan video porukalla kostein silmin.


Viljan pikkuleivät

 Päivänsankari kuuntelee neuvolantätin Kirsin puhetta
Helmi sisko ja Meeri lauloivat niin kauniisti





Kahvipöytä notkollansa.


Lahjan sijasta pyysimme tuomaan kolikoita kahvipöydän vapaaehtoiseen rahakippoon, jotka lahjoittaisimme sitten Lastenklinikalle. Viljan rahastoon tuli vajaa 400 euroa, joka on jo sijoitettu. Mutta se on jo toinen tarina ;) Kiitos kaikille projektiin osallistuneille. Raportti seuraa pian.


Vilja ja Eela-serkku leikkimässä juhlien jatkoilla leikkitilassa :) Eipä sitä olisi uskonut vuosi sitten tätäkään päivää tulevan. Kiitollisin mielin mennään kohti tulevaa :)

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Kutsu Viljan 1-vuotis Juhliin! Tervetuloa!


Viljan Fanijoukot, Sydän-Ystävät  ja Rakkaat lähellä ja kaukana! Kutsumme teidät juhlimaan kanssamme Viljan 1-vuotista elämää! Viljan elämä on ollut täynnä Ihmeitä, joista yksi olette te. Ilman teidän tukeanne emme olisi selvinneet. Nyt on aika Kiitoksen ja Juhlan!

Viljaa juhlitaan Pälkäneen seurakuntatalolla kirkonmenojen jälkeen 30.10.2011. Jumalanpalvelus alkaa klo 11 ja juhlat seurakuntatalolla kirkkokahvien merkeissä noin klo 12. Olette lämpimästi tervetulleita sankoin joukoin juhlimaan Elävää Ihmettämme :) Jos kauempaa tulevat voisivat kertoa tulostaan, niin tietäisi, että monelleko sataa niitä paakkelseja tehdään ;)

Lahjan sijasta toivoisimme, että voisitte laittaa muutaman kolikon pöydässä olevaan astiaan. Tuotto menee Lastenklinikoiden hyväksi. Meillä on jo kaikkea mitä ihminen voi pyytää. Nyt laitetaan hyvä kiertämään!

TERVETULOA JUHLIMAAN KANSSAMME!





Katetrointireissu Helsinskissä!


Sunnuntaina lähdimme suurella jännityksellä ajelemaan kohti Helsinkiä. Saimme huoneen Mäkkäritalolta ja se helpotti mieltä huomattavasti. Matkalla Hertta sai epilepsiakohtauksen ja vuoroteltiin toinen Hertan kanssa päivystyksessä ja toinen Viljan kanssa tutkimuksissa sydänosastolla. Siitäkin päivästä selvittiin ja nyt on taas kaikki hyvin!

Viljan tutkimuspäivä sujui ihan hyvin ja neiti oli oma aurinkoinen itsensä :) Illalla päästiin Viljukan kanssa Mäkkäritalolle yöksi ja aamulla tultiin sitten takaisin operaatioihin.


Vilja mömmöissään. Viljukka sai esilääkityksen ja halaili lammastaan ja hikotteli tyytyväisenä sängyllään. Äiti ei saanut valitettavasti esilääkitystä, mutta samassa tarkoituksessa toimi kyllä katetroivan kardiologin Jaanan jutustelutuokio ennen operaatiota. Hän kertoi katsoneensa Viljan kuvat ja paperit ja näyttää hyvältä!!! Sanoi heti, että avosydänleikkaukseen tuskin joudutaan, että edessä on joko pallolaajennus tai ei mitään. Jaana sanoi että stenttiä (varaosa) hän yrittää välttää koska se täytyisi kerran vaihtaa ennen aikuisikää!!! Tässä kohdassa aloin itkemään ja kysyin että ajatteletko jo Viljan aikuisikää? Kuulemma mietitään ratkaisut pitkällä tähtäimellä. Olin helpottunut ja lähdin monta kiloa harteilta nostettuna perheen luo.


Iltapäivällä kardiologi soitti että kaikki oli mennyt hyvin ja oltiin tehty katetrointitutkimus. Tulokset oli sen suuntaiset, että edes pallolaajennusta ei ole tarvinnut tehdä :´) Paineolosuhteet on hyvät, oikea kammio pienentynyt keväästä ja hyvältä näyttää. Toisessa leikkauksessa jätetty varaventtiili eteisten välillä (jätettiin siltä varalta että vasen kammio lakkaa toimimasta) on vastoin kaikkia odotuksia turha ja ellei se mene kiinni itsestään, niin se suljetaan jossain vaiheessa katetroimalla. Kontrollit on jatkossa Taysissa ja mitään suunniteltua ei ole Helsinkiin päin tiedossa. Jatkossa Viljalle voidaan tehdä sydämen MRI Taysissa, eli meidän Muru sai nukutusluvan kotisairaalaan! Jos keuhkovaltimo ahtautuu, niin sitten mennään Hesaan, mutta mitään nopeita muutoksia Viljan tilanteessa ei odoteta tulevan. Tämän parempia uutisia emme voineet toivoa. Olemme niin Kiitollisia Helsingin lääkäreille ja Yläkerralle että olemme saaneet todistaa Ihmeen tapahtuvan Viljan sydämessä. Olemme myös Kiitollisia Teille kaikille Rukousavusta ja hyvistä ajatuksista matkamme varrella. Ilman teitä emme olisi selvinneet.


Kiitos ja Ylistys! Meitin Vilja on Elävä Ihme <3

Ps. Kotimatkalla käväisimme vielä Viljan kanssa Mäkkäritalolla, jossa hän kiipesi portaat kellarista toiseen kerrokseen. Niille jotka eivät ole käyneet talossa tiedoksi, että se on valtava. Edellisenä päivänä katetrointi ja siittä sitten vaan kohti uusia haasteita :) Autossa kun me muut nukuttiin, niin Panu oli nähnyt kymmenen sateenkaarta. Ihmeellinen päivä, kaikin puolin.


Viljan syksy




Viljukan syksy on sujunut hienosti! Pitkällinen lentsu on meitä vaivannut, se on ollut ainoa murhe. Helsingin reissukin siirtyi kuukaudella eteenpäin kun nuha jatkui ja jatkui. Infektiosta huolimatta ollaan selvitty ilman nenämahaletkua :´) Vilja on kasvanut ja kehittynyt hyvin <3 Tissiä lirutellaan vieläkin ja lisäksi Vilja on oppinut juomaan nokkamukista Minimaxia ja maitoa. Minimaxia annetaan että Muru saisi vähän lihaa luitten ympärille :)


Pikku Muru ja Iso Muru!

   
Konttaamaan Vilja oppi ollessaan vielä 10-kuinen. Ensimmäiset päivät mentiin hiukan koomisella kampiakselitekniikalla, missä oikea jalka sojotti suorana sivulla ja sillä sitten kammettiin vauhtia menoon. Parin päivän päästä tilanne tasottui taviskonttaukseksi ;)


Viljan nimipäiviä juhlittiin yhdessä Isomummon ja Mummin kanssa. Vilja sai kovasti lahjoja ja nautti olemisestaan päivänsankarina! Lemppari lahja oli soiva koira jonka tahdissa on tanssittu ja hytkytty viime ajat. ... On maailma täynnä värejä...

                                                   
                                                       Pikku-Ihme paketteineen :)


Seisomaan Vilja oppi tukea vasten täytettyään 11-kuukautta. Viljan kehitys on yllättänyt meidät ihan täysin. Viljukka on kirinyt ikätovereitaan kiinni. Olemme niin kiitollisia kaikesta mitä Vilja oppii. Jokainen päivä on niin Lahjaa meidän pikku-Murun kanssa.



                                                    Sohvallekin osaan jo kipsahtaa!


Onneksi meillä riittää vahtijoita, sen verran liukkaasti sohvalta tullaan vielä alas ja mielellään tietysti pää edellä... ;)

lauantai 3. syyskuuta 2011

Viljukan Video!


Viime yönä tein Viljan ensimmäisen vuoden tapahtumista videon. Varaa kymmenen minuuttia aikaa, muutama nessu ja klikkaa kuvaa :)



sunnuntai 14. elokuuta 2011

Vilja 10-kuukautta!!!

Tänään ollaan saatu pitää meidän Rölli-peikkoa omanamme 10 kuukautta! Voi tätä ilon päivää!

Kun oltiin tulossa perheleiriltä kotiin päin, niin otettiin nenis pois ja sen koommin ei sitä olla kaipailtu. Vilja syö soseita hyvin ja niihin sekoitetaan Minimaxia ja öljyä kalorimäärien lisäämiseksi. Vilja juo tissiä ja vähän jo nokkamukistakin.

Kardiologikin oli kasvuun tyytyväinen, niin mekin ollaan :) Neuvolassa Viljukan paino oli 8410 g ja pituus 75.2 cm. Pitkänhuiskea plikka! Kolme hammastakin Viljalla jo on. Ja neljäs pukkaa justsaan läpi. Rokotekin saatiin muutama päivä sitten, mutta silti pärjätään ilman letkua, ennätys!

Probnp on enää 407! Pahimmillaanhan tämä vajaatoimintaa mittaava arvo on ollut meillä 50 000. Saadaan olla iloisia tilanteesta. Nyt kumminkin se sydämen katetrointi ja keuhkovaltimon pallolaajennus on nurkan takana. 12.9 pitäisi viedä tämä loistavasti pärjäävä tyttö Helsinkiin. Viimeksi kun mentiin, niin tilanne oli selkeästi huonompi. Yritän ajatella että pakko se joskus on tehdä, mutten voi mitään sille että tuntuu että ollaan vähän liian ajoissa liikkeellä. Toivon, että reissu sujuu yhtä mallikkaasti kuin viimeksi ja saadaan Muru pian kotiin mukaan.

Tänään kumminkin iloitaan huimasta 10-kk kekkereistä eikä välitetä tulevista ajoista!

Vilja perhevalmennuskursseilla Siilinjärvellä!

Heti Kostian Markkinoita seuranneena aamuna heräsimme aikaisin ja suuntasimme Sydänlapset ja -aikuiset ry:n järjestämälle perheleirille (jota sopeutumisvalmennukseksikin kutsutaan) Siilinjärven Kunnonpaikkaan! Olimme saaneet ohjelman kotiin ja vähän hirvitti kuinka meidän sakki solahtaa todella tiukkaan aikatauluun.

Viljan ilme kertoo kaiken! Perille päästyämme majoituimme ihanan siisteihin ja suuriin huoneisiin. Meidän perheelle oli varattu kaksi huonetta johon mahduimme aivan loistavasti pötköttämään. Ravintola oli ihastuttava ja ruoka hyvää. Oli siinä suurperheen mammalla ihmettelemistä kun sai istahtaa valmiiseen pöytään viisi kertaa päivässä!

Kylpylään ehdittiin ohjelmasta huolimatta joka päivä ja parraimpina kaksi kertaa. Päivisin lapset olivat super-hyvien hoitajien kanssa touhuamassa kaikkea mukavaa. Hoitajilla oli omakohtainen kokemus sydänvioista (joko heillä itsellään oli tai heidän sisaruksellaan) sekä sosiaalialan tai terveysalan koulutusta. Jätin lapset todella turvallisin mielin hoitjille. Lapset jaettiin ikäryhmittäin omiin porukoihinsa ja Viljalla oli omahoitaja. Lapset tykkäsivät tosi paljon kun saivat vertaiskavereita ja isoimmat kävivät syömässäkin uusien ystäviensä kanssa!

Aikuisilla oli päivisin monenlaisia luentoja, vierailevina luennoitsijoina meillä oli kirurgi, kardiologi, kuntoutusohjaaja, psykologi ja voimavaravalmentaja. Viikon varrella mietittiin eloa sydänvian kanssa monelta kantilta. Kuulimme Heikki Sairaselta (joka on kirurgi Hesan lastenklinikalta) että Viljan tyyppisiä sydänkorjauksia on tehty Suomessa kaksi! En uskaltanut kysyä miten sillä toisella menee... Toivotaan Viljukan sydämelle hyvää tulevaisuutta!


Herttuli kylpee :)


Onni vesipeto!


Huiiiiii!


Viljukka ja isi "polualtaassa" katselemassa maisemia.



Vilja viettää viimeistä leiri-iltaa rantasaunalla lettukestien merkeissä.


Kiitos kaikille mukaville leirikavereille ja ohjaajille hienosta viikosta!


Suuret Kiitokset Viljan ihanalle omahoitajalle Katariinalle hyvästä hoidosta viikon aikana!

Kotimatkalla käytiin vielä moikkaamassa Vuokkoa ja Penaa Kuopiossa. Kiitos että saatiin käydä kyläilemässä, oli mukava nähdä. Ps. Pahoittelut siitä mustikkatahrasta siinä päällystetyssä tuolissa... :)

Kesällä on kivaa!


Puuhamaa on paras paikka! Sinnehän sitä oli sitten myös päästävä, kuten joka kesä :) Sattui taas tosi kuuma päivä meille, mutta siltikin porskutettiin koko päivä Puuhiksessa. Mukaan saatiin Veran porukka, jotka tulivat meille kyläilemään!


Helmi vei Viljukan junailemaan :)


Sytänvikaset helteessä :D


Vilja rakastaa myös rantaelämää! Eväiden syöminen on kivaa, mutta Vilja tykkää myös uimisesta! Rantavedessä mulaa pitkiä aikoja ja käy myös äiskän tai iskän kanssa syvällä uiskentelemassa. Melkoinen vesipeto!

Pakanranta on pop!

Pitihän se lähteä myös mökkeilemään Viljan kanssa ensimmäistä kertaa Virroille! Hienosti sujui Murun kanssa mökkiolosuhteissakin. Ulkoiltiin, tehtiin käsitöitä, saunottiin joka päivä, käytiin kylillä ja nautittiin elämästä :)

Pikkutytöt kylpee ulkosaunassa.

Onni kiskaisi järvestä reilu puolikiloisen ahavenen! Pikkusen oli polleeta poikaa, ja ihan syystä!

Pikkuiset varpaat mullassa.

Kauhukaksarit vauhdissa...


Viljukka kylpee samassa paljussa kun isänsä aikoinaan :´)


Tämä liikkumistyyli, niinkutsuttu peppuperuutus, on muuten ihan mukavaa, mutta sillä joutuu jatkuvasti tuolien tai sänkyjen alle, Höh ;)

Kesän kruunaa aina Pälkäneellä järjestettävät Kostian markkinat joissa parhaimpina vuosina äitillä on oma pisnes ja kaksosilla omansa. Nyt parina vuonna on koko suku panostanut Onnin ja Helmin putiikkiin, kun äiskän rautalangan vääntö on nyt ollut tietyistä syistä vähän tauolla :) Onni ja Helmi myivät putiikissaan itse tekemiään käsitöitä ja koruja sekä keräämiään vadelmia. Lisäksi mummu toi pöytään mehitähtiä ja äiti belliksen taimia ja tuoretta vadelmahilloa. Päivä oli taas mitä mukavin!

Vierailulle saatiin Järviset Helsinskistä! Tässä Otso ja Vilja syövät herneenpalkoja kilpaa :)


Perinteinen perhepotretti vuosimallia 2011. Kiitos Yläkerralle, että tänä kesänä olemme saaneet Viljankin mukaan kuvaan!