keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Kutsu Viljan 1-vuotis Juhliin! Tervetuloa!


Viljan Fanijoukot, Sydän-Ystävät  ja Rakkaat lähellä ja kaukana! Kutsumme teidät juhlimaan kanssamme Viljan 1-vuotista elämää! Viljan elämä on ollut täynnä Ihmeitä, joista yksi olette te. Ilman teidän tukeanne emme olisi selvinneet. Nyt on aika Kiitoksen ja Juhlan!

Viljaa juhlitaan Pälkäneen seurakuntatalolla kirkonmenojen jälkeen 30.10.2011. Jumalanpalvelus alkaa klo 11 ja juhlat seurakuntatalolla kirkkokahvien merkeissä noin klo 12. Olette lämpimästi tervetulleita sankoin joukoin juhlimaan Elävää Ihmettämme :) Jos kauempaa tulevat voisivat kertoa tulostaan, niin tietäisi, että monelleko sataa niitä paakkelseja tehdään ;)

Lahjan sijasta toivoisimme, että voisitte laittaa muutaman kolikon pöydässä olevaan astiaan. Tuotto menee Lastenklinikoiden hyväksi. Meillä on jo kaikkea mitä ihminen voi pyytää. Nyt laitetaan hyvä kiertämään!

TERVETULOA JUHLIMAAN KANSSAMME!





Katetrointireissu Helsinskissä!


Sunnuntaina lähdimme suurella jännityksellä ajelemaan kohti Helsinkiä. Saimme huoneen Mäkkäritalolta ja se helpotti mieltä huomattavasti. Matkalla Hertta sai epilepsiakohtauksen ja vuoroteltiin toinen Hertan kanssa päivystyksessä ja toinen Viljan kanssa tutkimuksissa sydänosastolla. Siitäkin päivästä selvittiin ja nyt on taas kaikki hyvin!

Viljan tutkimuspäivä sujui ihan hyvin ja neiti oli oma aurinkoinen itsensä :) Illalla päästiin Viljukan kanssa Mäkkäritalolle yöksi ja aamulla tultiin sitten takaisin operaatioihin.


Vilja mömmöissään. Viljukka sai esilääkityksen ja halaili lammastaan ja hikotteli tyytyväisenä sängyllään. Äiti ei saanut valitettavasti esilääkitystä, mutta samassa tarkoituksessa toimi kyllä katetroivan kardiologin Jaanan jutustelutuokio ennen operaatiota. Hän kertoi katsoneensa Viljan kuvat ja paperit ja näyttää hyvältä!!! Sanoi heti, että avosydänleikkaukseen tuskin joudutaan, että edessä on joko pallolaajennus tai ei mitään. Jaana sanoi että stenttiä (varaosa) hän yrittää välttää koska se täytyisi kerran vaihtaa ennen aikuisikää!!! Tässä kohdassa aloin itkemään ja kysyin että ajatteletko jo Viljan aikuisikää? Kuulemma mietitään ratkaisut pitkällä tähtäimellä. Olin helpottunut ja lähdin monta kiloa harteilta nostettuna perheen luo.


Iltapäivällä kardiologi soitti että kaikki oli mennyt hyvin ja oltiin tehty katetrointitutkimus. Tulokset oli sen suuntaiset, että edes pallolaajennusta ei ole tarvinnut tehdä :´) Paineolosuhteet on hyvät, oikea kammio pienentynyt keväästä ja hyvältä näyttää. Toisessa leikkauksessa jätetty varaventtiili eteisten välillä (jätettiin siltä varalta että vasen kammio lakkaa toimimasta) on vastoin kaikkia odotuksia turha ja ellei se mene kiinni itsestään, niin se suljetaan jossain vaiheessa katetroimalla. Kontrollit on jatkossa Taysissa ja mitään suunniteltua ei ole Helsinkiin päin tiedossa. Jatkossa Viljalle voidaan tehdä sydämen MRI Taysissa, eli meidän Muru sai nukutusluvan kotisairaalaan! Jos keuhkovaltimo ahtautuu, niin sitten mennään Hesaan, mutta mitään nopeita muutoksia Viljan tilanteessa ei odoteta tulevan. Tämän parempia uutisia emme voineet toivoa. Olemme niin Kiitollisia Helsingin lääkäreille ja Yläkerralle että olemme saaneet todistaa Ihmeen tapahtuvan Viljan sydämessä. Olemme myös Kiitollisia Teille kaikille Rukousavusta ja hyvistä ajatuksista matkamme varrella. Ilman teitä emme olisi selvinneet.


Kiitos ja Ylistys! Meitin Vilja on Elävä Ihme <3

Ps. Kotimatkalla käväisimme vielä Viljan kanssa Mäkkäritalolla, jossa hän kiipesi portaat kellarista toiseen kerrokseen. Niille jotka eivät ole käyneet talossa tiedoksi, että se on valtava. Edellisenä päivänä katetrointi ja siittä sitten vaan kohti uusia haasteita :) Autossa kun me muut nukuttiin, niin Panu oli nähnyt kymmenen sateenkaarta. Ihmeellinen päivä, kaikin puolin.


Viljan syksy




Viljukan syksy on sujunut hienosti! Pitkällinen lentsu on meitä vaivannut, se on ollut ainoa murhe. Helsingin reissukin siirtyi kuukaudella eteenpäin kun nuha jatkui ja jatkui. Infektiosta huolimatta ollaan selvitty ilman nenämahaletkua :´) Vilja on kasvanut ja kehittynyt hyvin <3 Tissiä lirutellaan vieläkin ja lisäksi Vilja on oppinut juomaan nokkamukista Minimaxia ja maitoa. Minimaxia annetaan että Muru saisi vähän lihaa luitten ympärille :)


Pikku Muru ja Iso Muru!

   
Konttaamaan Vilja oppi ollessaan vielä 10-kuinen. Ensimmäiset päivät mentiin hiukan koomisella kampiakselitekniikalla, missä oikea jalka sojotti suorana sivulla ja sillä sitten kammettiin vauhtia menoon. Parin päivän päästä tilanne tasottui taviskonttaukseksi ;)


Viljan nimipäiviä juhlittiin yhdessä Isomummon ja Mummin kanssa. Vilja sai kovasti lahjoja ja nautti olemisestaan päivänsankarina! Lemppari lahja oli soiva koira jonka tahdissa on tanssittu ja hytkytty viime ajat. ... On maailma täynnä värejä...

                                                   
                                                       Pikku-Ihme paketteineen :)


Seisomaan Vilja oppi tukea vasten täytettyään 11-kuukautta. Viljan kehitys on yllättänyt meidät ihan täysin. Viljukka on kirinyt ikätovereitaan kiinni. Olemme niin kiitollisia kaikesta mitä Vilja oppii. Jokainen päivä on niin Lahjaa meidän pikku-Murun kanssa.



                                                    Sohvallekin osaan jo kipsahtaa!


Onneksi meillä riittää vahtijoita, sen verran liukkaasti sohvalta tullaan vielä alas ja mielellään tietysti pää edellä... ;)