Heippa Fanijoukot! Meidän Äippä ei ole viime aikoina oikein ehtinyt päivittelemään täällä plokissa meitin eloa. Tässäpä siis kuulumisia kuukauden takaa!
Muutama viikko sitten me sitkuteltiin viisi päivää ilman nenämahaletkua. Vilja oli mitä tyytyväisin, nukkui yhä yöt läpeensä, mutta söi kun linnunpoika. Painokäppyrä sitten tykkäsi vähän kyttyrää ja laitettiin ruokailuapuvälineistö takaisin paikoilleen. Saatiin yhteistyö kotisairaanhoidon kanssa käyntiin, ihanaa! Me tosin rohkaistuttiin tuossa eilissäpäivin ja tuupattiin nenis ensimmäistä kertaa itse paikoilleen. Helposti meni :) Kun Vilja on terveenä, niin hän syö 70 % ruuistaan itse. Jos tauti on pahimmillaan, niin kaikki menee letkuun. Siinä näitten välillä sompaillaan. Tajusin tässä yksi päivä, että Vilja on jo 5 kuukautta saanut juomanaan pelkkää äidinmaitoa ja vieläkin on pakkanen täynnä. Siitä olen enempi kuin onnellinen, vaikka imetys onkin ollut haasteellista.
Vilja on kasvanut tosi hyvin, vaikka ollaan sairasteltu oikein urakalla. Viime viikolla käytiin neuvolassa ja strategiset mitat olivat 6410 g ja 65,5 cm :D
Tervettä päivää ei tässä huushollissa ole näkynyt viime viikkoina! Kaikki kulkutaudit on tulleet meille kylään. Viljan kanssa ollaan käyty usein päivystyksessä ottamassa tulehdusarvoja ja kuuntelemassa keuhkoja.
Muru-pikkuisin nukkuu yöt hyvin. Hän nukahtaa klo 20-22 ja 24 annetaan mammaa letkuun. Sillä Vilja porskuttaa aamu 4-6 :een. Sitten hän joskus valvoo tunnin, puolitoista ja joskus nukahtaa heti ruokaa saatuaan uudelleen.
Ei näytä nälkiintyneeltä tämä letkutonkaan Muru!
Leikkimatto on ihan luksusmesta! Siinä Viljukka Viljandeera viihtyy pitkiä aikoja leikkien apinallaan. Kyljeltä kyljelle Vilja kääntyilee ja jotenkin saa itseään hivutettua matolta pois. Vähäistä on kumminkin Murun etiäpäin meno. No, mihinkäs sitä kiire valamiissa maailmassa!
Masullaan oloa kokeillaan lyhyissä erissä ja se ei ole Viljukan lempipuuhia.
Yhtenä iltana Muru nukahti kesken leikkien :´)
Pikkutyttöjen kanssa vietellään täällä päiviä ja hoidellaan potilaita. Melkistä aina meillä on täällä joku potilas, jolla antaa lääkkeitä ja kuumaa mehua.
Pikkuplikat Viljan uudessa imetyslepotuolissa :)
Lapset on niin ahkeria hoitajia! Taimi tykkää syöttää Viljalle mammaa ja velliä letkuun. Monesti menee niin huimaa kyytiä, että siinä on Viljan pakko päästää pikku puklut :DSydänkontrollissa oltiin kuun alussa ja kuultiin että keuhkovaltimo on ahtautunut enemmän ja proBnb on taas alkanut nousemaan. Nyt luku oli lähellä 5000. Odotamme aikaa Helsinkiin katetrointitutkimukseen. Helsinkiin meno tuntuu tosi raskaalta kaikkien niiden kokemusten jälkeen. Toivomme, ettei tilanne menisi samanlaiseksi kun aiemmilla kerroilla. Uskon, että Vilja joutuu tänä keväänä vielä leikkaukseen jossa keuhkovaltimoa ja sen haaroja yritetään laajentaa. Rukoukset ovat taas tarpeen. Kiitämme teitä mukana kulkemisesta ja tuestanne.
